sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Mökkilomalla Lieksassa - puolukkaa ja hiekkadyynejä

Kesä on lopuillaan mutta syksyn tullen tehdään puolukka- ja sieniretkiä. Meillä jo lähes perinteeksi muodostunut mökkiloma vietettiin Pohjois-Karjalan harju- ja vaaramaisemissa. Mökki oli viihtyisä, sähköistetty ja erillinen saunamökki. Enpä ollut ennen nähnyt icelett vessaa (oli myös ulkoWC) ja epäilin hajuhaittoja mutta turhaan. Käymälä ei tarvitse toimiakseen vettä, viemäriä eikä tuuletusputkea - vain sähkö riittää. Toimintaperiaatteena on jätteen pakastus. Meillä on ollut lähes moukan tuuria, kun jälleen päivät olivat lämpimiä ja pilvipoutaa, vain yksi heikko sadekuuro loppuviikosta.
 Mökin seinällä suloinen kuvataulu ja nallepatsas vartioi pihamaalla mökkiä.
Iltaruskoa ihaillessa voi muistella mennyttä kesää. On puuhasteltu puutarhakasvien ja kukkien parissa, pöllimetsässä yhdessä ja erikseen, piipahdettu kesätapahtumissa ja messuilla, kalastettu, savustettu, grillattu, säilötty, uitu, saunottu, tavattu naapureita ja tuttuja, vietetty lähipiirissä 70-vuotisjuhlia, omankodin iso lämpöremontti saatu lähes loppuun, tehty päiväretkiä lähiseudulle ja toivottavasti myös osattu laiskotella - pysähtyä kuuntelemaan ja katselemaan Suomen iki-ihanaa suvea. Pientä haikeutta silti tuntee syksyn tullen. Mutta kesä oli kaikin puolin antoisa, elämyksellinen ja antaa taas voimia talven yli.






Puolukan kerääminen oli nautinnollista puuhaa, koska sitä oli paljon ja pienellä alalla. Ahneusko meihin iski, kun piti hakea pyykkikoreja kaupalta, että saimme 'saaliin' mahtumaan takakonttiin. Korit sopivat hyvin marjojen säilytykseen muutamia päiviä, kun marjat saivat ilmaa reikien kautta. 130 litraa isoa, kypsää marjaa matkasi Savoon ja kaksi päivää meni mehustukseen kahdella keittimellä, hilloksi keittämiseen ja puuropuolukoiden pakastamiseen. En muista, milloin olisin nähnyt yhtä paljon puolukoita! Mättäät lähes pursusivat marjaa ja sitä oli vieri vieressä. Alue oli uudistettu noin kymmenen vuotta sitten eli isot puut kaadettu. Mänty kasvaa laatupuuksi karuilla mailla. Kuivat ja kuivahkot kankaat uudistetaan kylväen tai siemenpuita jättämällä luontaisesti. Maa muokataan äestämällä tai laikuttamalla. Ilmeisesti maa tarjoaa ravinteikkaan pohjan kasvulle. Ja miten helppoa alueella oli liikkua, kun mättäiden vierellä risteili kuin polkuja.
 Kontiovaaran tien varrella rotkon reunalla kahvilla

Mökin pihapiirissä oli myös iso kota, jossa paistoimme makkaraa. Oikea metsämiesten unelmapaikka.




Tavallinen hiekkamonttu jonkun silmissä mutta minulle tuli tunne kuin olisin ollut autiomaassa hiekkadyynien keskellä. Se en ollut minä, joka kapusi dyynin laelle, vaikka mieli olisi tehnyt :)). Seulottua pikkukiveä ja muutama (=monta) valkoinen sileä aarre löytyi. Kännykällä otettuja kuvia.

Mukavaa syyskuun jatkoa lukijoilleni.

13 kommenttia:

  1. Puolukan poiminnassa parasta on juuri nuo upeat maisemat! Nuo pikkukivikasakuvat sopivat hauskasti yhteen huikean puolukkasaaliin rinnalle, hyvähyvä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pasi. Olin jo murheen murtama, kun kamera ei ollutkaan mukana mutta ihmeen hyvin sain kännykällä tallennettua hiekan, kivien ja taivaan harmonian. Mittakaavana mies ja auto.

      Poista
  2. On siinä puolukka poikineen, huh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On sitä nyt...puolukkaa. En tykkää mustikoiden tai vattujen keruusta läheskään yhtä paljon, on itikoita ja ryteiköissä kulkemista mutta puolukassa minä viihtyisin päiväkaudet.

      Poista
  3. Kauniita kuvia Lieksan maisemista. Puolukat ovat parhaimmillaan :-)
    Terveisiä Lieksan naapurikunnasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maahinen. Sinne taas ensi syksynä palataan, jos ikää ja terveyttää piisaa.

      Poista
  4. Ihania kuvia, puolukoitakin näkyy olevan ja paljon :) Tuli ihan sama tunne että olette jossain dyynien keskellä, kyllä soramonttukin voi olla kaunis :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos Tuula. Tuo monttu oli todella valtava, lieneekö valtion omistama. Ei näkynyt koneita niin uskalsimme piipahtaa.

    VastaaPoista
  6. Olet ollut ihan lähellä. Minä asun Nurmeksessa ja tuolla dyyneillä olen käynyt monen monta kertaa. Upean puolukkasaaliin olette saaneet.

    VastaaPoista
  7. Puolukoita on ollut tänä syksynä meidänkin mökkimaisemissa ihan valtavasti. Niiden poimiminen on kivaa puuhaa, paitsi ne hirvikärpäset.
    Minä poimin viisi ämpärillistä käsin. Kun kouransa laittoi puolukkatertun alle, sai kerralla kouran täyteen.

    Kovin kauniit maisemat olet kuvannut. Ja upean mökin. Tuollainen syysloma antaa puhtia tulevan pimeän ajan varalle.
    Kyllä kelpaa talven tulla. Minä ajattelin myös puolukoiden mehustamista, mutta laiskuus voitti ja survoin soseeksi ja lopuista tein vesipuolukkaa.

    VastaaPoista
  8. Olet voittanut arvonnasta blogissani: https://parasta-aikaani.blogspot.fi/.

    VastaaPoista

Kiitos jokaisesta kommentista. Olen hyvin iloinen niistä ja jokainen on tärkeä niin lyhyt kuin pitkäkin. Jos et ole bloggerissa, voit kommentoida myös anonyyminä, kun valitset sen kommentointi palkista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...