Ei missään muualla maailmassa ole tätä valoa ja maisemaa

Telkkäpariskunta somasti aamu-uinnilla :) uros edellä ja naaras kiltisti perässä ja välillä mennään rinnatusten

 Aamulenkilläni 16.5. otetuissa lintukuvissa ja maisemassa valo on mykistävän kaunis. Sellainen, ettei löydy sanoja kuvaamaan, miten kaunis luonto meillä on ja kuinka toivoisi sen säilyvän myös tuleville sukupolville. Runoilija Jyrki Kiiskinen runossaan Ei kukaan (kokoelmasta Silmän kartta 1992) antaa keväälle ja Pohjolan vuodenaikojen vastakkaisuudelle harvat sanat...

Maanantai-iltana katsoin TV1:ltä dokumentin: Aktivisti. Sodankyläläinen kaivosmiehen tytär Riikka Karppinen oli vain 15-vuotias, kun hänen elämänsä mullistui. Kansainvälinen kaivosjätti Anglo America oli löytänyt Karppisten kotikylän läheltä rikkaan nikkeli- ja kupariesiintymän.
Dokumentissa on kyse Pohjois-Suomen ainutlaatuisesta luonnosta ja elämäntavasta, jotka kumpikin ovat uhattuina. Kumpi on arvokkaampaa: maanpäälliset luontoarvot vai verotuloiksi muutettava maanalainen metalli?
Lisää aiheesta löytyi mm. Suomen Kuvalehden sivuilta ja upeita kuvia Lapista.
 https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vuosituhannen-merkittavin-kupari-ja-nikkeliesiintyma-loytyi-suojellun-suursuon-alta-sodankylasta/

EI KUKAAN

Niin vihreä ettei kukaan, ei kukaan
voi sitä sanoa
niin vihreä ettei ruoho, ei männikkö
ei lepikko
voi sitä peittää
ei kuvata
kukaan ei voi sitä kuvata
niin keltainen ettei voikukka, ettei
aurinko, niin kirkas
ettei vesi
ettei valo
voi sitä murtaa
niin syvä, niin lämmin, niin hiljainen
se on

ettei kukaan voi sitä ymmärtää
niin hyinen, niin mykkä, niin syvä
se on