Päivää ja yötä joulukuussa

 

Tämä ei ole oma ottamani kuten huomaatte. Kuva on PxHere kuvapalvelusta, josta kuvia voi vapaasti kopioida. Olisiko taustalla Alpit? Lumoavan kaunis kuva!

Jouluaattona avaruuteen lähetetään taas uusi avaruuskaukoputki "Webb". Paljastaako se meille viimeinkin, miten miljardeja vuosia sitten galaksit syntyivät? Saammeko tietää onko avaruudessa elämää ja millaista? 

Aurinko nousi tänään Kuopiossa 09:46 ja laski 14:25. Päivän pituus oli siis 4 tuntia 39 minuuttia. Lenkille on lähdettävä hyvissä ajoin, jos ei halua jäädä pimeään. Ilma oli tänään mitä parhain ehkä hivenen plussan puolella ja potkurilla pääsee täällä maaseudulla vaikka kuinka pitkiä lenkkejä. Näin ainakin närhen ja käpytikan. Tuo katkennut koivu oli mieluisa paikka nakutella koloa, johon saisi kävyn mahtumaan. Jäniksiä on paljon ja pupu oli tehnyt tihutöitä meidän puuvalolle eli purrut yhden säikeen poikki. Juottamalla johdon saimme valon taas palamaan ja nostimme alaosan valolankoja ylemmäksi. Olisi pitänyt kesällä kuivattaa heiniä pupusille. 

Tämä kortti lähtee Kiinaan. Toiveena oli mystiikkaa, taikuutta ja  kauhua

Daniela Franzelin kuvaama Stairway to heaven -kortti on jo matkalla Saksaan ja miehelle tietenkin. Siisti alastomuus on kaunista eikä ollenkaan paheksuttavaa ainakaan minusta. Esitin tuolla face:n postcrossing ryhmässä toiveen, että kortteihin kuvattaisiin enemmän myös ihmisiä. Maisemia, eläimiä, kukkia, satuolentoja, ajoneuvoja ym. kyllä löytyy mutta ihmiskuvaus on unohdettu. Olenkohan hassu harrastaja, kun en voi laittaa kortteja, joista en itse pidä? Vähemmän mieluisat kortit jäävät laatikon pohjalle. 

Viikon 49 krapu

Kuva: Oma albumi

Kuva: Oma albumi

Kolmasluokkalaisten tyttöjen joulujuhlaharjoitukset ovat täydessä vauhdissa. Tyttöjen ympärillä on hälinää ja hyörinää. Enkelinsiipien sovituksessa on ongelmia, sillä yhden tytön siipipidike valahtaa aina kulmille. Ongelmaan löytyy lopulta ratkaisu, kun opettaja näppärästi ompelee muutaman piston. Lukijatytöt ovat opetelleet jouluevankeliumin ulkoa ja muistavat sen jo aika hyvin. Opettaja antaa sivusta ohjeita, missä kohtaa koroketta he seisoisivat. 

Seuraavana on vuorossa lumihiutaletanssin harjoitus. Tanssi esitetään piirissä ensimmäisenä ohjelmanumerona ja taustakuoro laulaa silloin Lumihiutaleitten laulun, jonka sanat ovat Martti Helan. Tytöt pukevat opettajan ompelemia rimpsumekkoja ylleen mutta Marjan mekko ei mahdukaan päälle. Tyttö purskahtaa itkuun. "Hätä ei ole tämän näköinen", sanoo opettaja ja alkaa ratkoa saumanvaraa.

*******************************

Osallistun tällä lopputöksähtävällä tekstilläni ensimmäistä kertaa SusuPetalin blogissa olevaan Viikon krapu 100 sanan kirjoitelmaan. Viikko 49 sanat: kulma, sivu, piiri

Joulukuun murusia

Joulukuun alun pihakuvassa on jo talvinen tunnelma. Lumi on pinnalta pehmoista puuteria ja tien yli tuiskuava lumi saa minut epävarmaksi suunnasta. Autolla ajaessa saa olla tarkkana, ettei vahingossa aja oman tienristeyksen ohi, kun lumi tekee tepposiaan. Lumi muotoilee maisemaan omia taideteoksiaan, hauskoja kumpuja pihan eri kolkkiin kivien ja havujen päälle. Pakkanen on jähmettynyt potkurin jalaksiin mutta käyn sentään viemässä roskapussin kimpparoskikseen. Tänään 5.12. on pakkasta noin - 20 C ja ei tarvitse lähteä mihinkään, ei edes kaupalle. Eilistä teeri/pyypaistia on vielä jäljellä, joten syömme sen. Uskotteko, miten hyvää lintupaisti on? Minulle selitettiin, miksi linnun liha on niin miedon makuista, erilaista kuin esim. hirven. Teeri syö poikasena pieniä toukkia tai perhosen jäänteitä, 2-3 viikon ikäisenä se alkaa syödä versoja, lehtiä, urpuja, siemeniä ja marjoja. Lintu valitsee lajityypilleen oikean ravinnon ja jauhaa sen kivipiiraassa, jolloin imeytyminen on täydellistä. Metso osaa myös valita minkä petäjän neulasia se syö talvella. Katajanmarjat ovat metson herkkua.

"Aurinko paistaa lumiseen maailmaan

ja tekee kaiken säteileväksi.

Ikäänkuin myriaadeiksi sirpaleiksi särkyneenä

se kimaltelee maasta ja metsistä,

valkeilta niityiltä ja vuorilta

tuo talven aurinko,

joka on kuin valkoista timanttia

kovan, jääkirkkaan taivaan alla..." - Katri Vala -

"Talvi avaa vaippansa, peittää peltojen ruudut..."   - Eeva-Liisa Manner -

"On ajateltava tähtiä kunnes jaloissa huimaa, on katseltava tähtiä kunnes silmissä suhisee, kuunneltava taivasta kunnes korvat hämärtyvät..." 

- Kai Nieminen -

"Pihaluntani haavoittaa jänis. Pihalumellani on sydämeni surullinen lintu"

- Helvi Hämäläinen -

"Ei ole lumisadetta vaiteliaampaa. Talvinen metsä, tyhjä paperi, puhdas lakana: kuoleman valkeus..." - Jari Tervo -

"Takassa hehkuu ja himmenee. Nuoruuteni kauneimman intohimon vuodatan sinuun, ajaton hetki, ikuinen, haihtuva yöhön, jossa myrsky on nukkuva, kirkas, näkevä hetki - hukkuva hiilien mykkään tietämykseen..."

- Anja Vammelvuo -

"Kuinka muistan sinut. Hoidit minua kun olin sairas, kannoit lumisia puita sylissäsi, teit tulta lieden mustaan sydämeen." - Markus Jääskeläinen

Lenkkikuva marraskuulta ja postilaatikossa kortteja maailmalta

Pihan valoteos on erinäköinen eri suunnista kuvattuna. LED-lamppuja siinä on 1200 ja pituutta 120 m. Sen ripustaminen piti tehdä tikkailta mutta nyt se saa olla paikallaan kesät talvet niin kauan kuin kestää. 

Kuva työhuoneestani tänään. Luin näytöltä digilehtiä, Savon Sanomat ja muutamia aikakausilehtiä, joita tilaan pätkiä silloin tällöin. Kortteilijalla korttivarastot kasvavat. Pikku laatikoissa on vain pieni osa korttejani. 

Hyvää 2. Adventtia ja Itsenäisyyspäivää!