tiistai 28. kesäkuuta 2016

Tour de Sky lentonäytös, tuulikello ja kohta on heinäkuu ym.








Nöpönokka kuljetuskone
Tämä kone oli myös harvinaisuus - Valmet Viima. Koneen omistaja ja lentäjä on Phil Lawton, joka osti koneen v. 2015 takaisin Suomeen
Ilma oli valitettavasti sunnuntaina huono mutta koko näytös pystyttiin viemään loppuun. Eikä meitä harmittanut yhtään - niin upean näytöksen koimme. Liput olivat muuten 28 euroa/hlö+5 euron pysäköintimaksu.

Baltic Bees


Mig-21 Lancer: Romanian ilmavoimat. Harvinainen vieras, sillä tämä konetyyppi poistuu käytöstä vuoden lopussa.
Suomen Ilmavoimien kulmakivenä oli 35 – vuotta MiG-21 hävittäjäkalusto vastaten itäisen Suomen ilmapuolustuksesta. Viimeinen MiG-21 lento tapahtui 7.3.1998 kun kapteeni Yrjö Rantamäki lensi viimeisen MiG-21 lennon, kutsuvieraiden seuratessa, konetyypin poistuessa käytöstä. Tämän jälkeen ei MiG-21 koneita ole Suomen taivaalla nähty.
Suomen Ilmailuliiton vuoden 2016 ainutlaatuinen päälentonäytös järjestettiin 18.-19.6.2016 Kuopiossa Rissalan lentokentällä. Vajaan kymmenen vuoden tauon jälkeen upea esitys koettiin jälleen Kuopiossa. Päälentonäytöksessä yleisöllä oli ainutlaatuinen mahdollisuus kokea ja nähdä suihkuhävittäjien jälkipolton jyrinää, klassista taitolentoa, pelastushelikoptereita, muodostelmalentoa ja kokea ilmailun huuma sen eri muodoissa. Ilmailuliiton päälentonäytökseen ovat perinteisesti osallistuneet Ilmavoimat, Maavoimien Ilmailun helikopterit ja Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivue sekä ulkomaisia vieraita kotimaisten esiintyjien lisäksi.  Monipuolisen lento-ohjelman lisäksi mukana oli koneiden maanäyttely - suihkuhävittäjiä, jättimäisiä kuljetuskoneita, helikoptereita, lentosimulaattori ym.

NÄYTTÄVÄ JA UPEA BALTIC BEES TAITOLENTORYHMÄ PÄÄLENTONÄYTÖKSESSÄ KUOPIOON
Näyttävä ja upea Baltic Bees esiintyi Suomen Ilmailuliiton päälentonäytöksessä Kuopiossa 18.-19.6.2016.

Latviasta Kuopioon saapuva Baltic Bees on tunnettu dynaamisesta ja taiteellisesta lentoshowsta.
Baltic Beesin esitys pitää kokea, se on näyttävä ja vauhdikas, ja yhdistelmä loistavaa viihdettä ja taitoa.
Viisi L-39 Albatros konetta maalattuna sinikeltaiseen mehiläismaalaukseen tiukassa muodostelmassa Kuopion taivaalla on näky jota ei unohda.  Sekä alan asiantuntijat että suuri yleisö pitävät Baltic Bees taitolentoryhmää yhtenä Euroopan parhaista suihkukoneilla lentävistä taitolentoryhmistä.

Maallikkona en pysty kertomaan kuvista tarkemmin. Lentokoneet ovat aina kiehtoneet minua - niiden koko ja värit, erilaiset muodot, suuret moottoripropelit, mahtavat siivet. Tekniikasta en ymmärrä mitään, mutta on sykähdyttävää nähdä voimapesä hävittäjä taivaalla, kuvitella sen nopeus ja mitä lentäjältä vaaditaan G-voimien kestämisessä. 
Lopussa saimme nauttia Saab JAS39 Gripen lentoesityksestä, joka on neljännen sukupolven hävittäjälentokone. Ääni oli ainakin yhtä jyrinää ja näin lähelle kun pääsimme niin tuntui kuin koko keho tärisi...uuhh! Gripen oli yksi ehdokas harkittaessa Suomen ilmavoimille Saab 35 Drakenin ja MiG-21:n korvaajaa; valituksi tuli F/A-18 Hornet. Gripenin uudempia malleja on esitetty Hornetin seuraajaksi.





Isäntä on näprännyt puhdetöinään pari tuulikelloa, malli ja idea tietenkin aivan oma. Otin yhden videopätkän niin näette ja kuulette, miten sydämet heiluvat tuulessa ja pitävät vaimeaa ääntä. En tykkää kilkattavista kelloista. Ja minulla alkoi rönsyämään, kun katsoin tuulikelloa, jotta laitetaan loppuun Reijo Taipaleen monen parin häävalssi: Sydämet lyövät samaan tahtiin.
Kollaasikuvassa on minun uudet hajusteet ja kerrankin tykkäsin tuoksuista. Kesäkurpitsan taimet (itse siemenistä kasvatetut) vanhan navetan seinustalla ovat topakan näköisiä ja akileijat kukkapenkissä kukalla.
Kiitos taas kommenteista edelliseen juttuuni. ♥♥ 



torstai 9. kesäkuuta 2016

Kirppismuotia, moottorisahaveistoksia, lypsyvetimien heittoa ym...

Onkin ensimmäenen kerta, kun esittelen vaatteita tässä blogissa, jos nyt en satu ihan viärin muistamaan. Muojin perässä kun en ennee juokse enkä ou koskaan aekaesemminkaan juossu. No pitänöö tunnustoo, jotta tyttöpiänä sitä tulj' tällättyä sillon, kun olj' se poekiin kalastelu kiivaemmillaan. Nämä jakut sattu silimään (silmään) jollain kirpputorilla ja ovat molemmat Marimekon tuotantoo. Mika Piirainen näkkyy lukevan etummaesen jakun lapussa. En yhtään tiijä miltä aikakauvelta ovat. Paljonkohan maksanevat jakut uusina? Minä maksoin niistä nyt yhteensä 6 euroa. Punaisen jakun väri ei ou kulahtannu ja etummaesen jakun valakonen värj' ei ou pinttynnä eikä kellastunna yhtään.
Isäntä tuumaeloo, josko myö tarvittas jättikatiska mutta ostamatta jäe, kun vuatii jo konneellisen noston järvestä ja mihinkä myö semmosia miäriä kalloo (kalaa) tarvitaan.
Tämä lapsetus sattu männä kuussa, kun piipahettiin lähipitäjän markkinoella tai olj' ne ihan pienet messut. Meitähän kaekki lapsellisuuvet kiinnostaa ja kun ei ou vielä kummallakkaan lapsenlapsija, niin pittää leikkiä ite. Elokuussa korjaantuu sekkiin asija, jos kaekki hyvin männöö, ja isännästä tulloo ukki. Arvatkeepa ossuuko pallo purkkikasan keskelle? Oisin suanu ison pehmovunnukan mukkaan. Kaks kertoo sae heittee.
No mutta toesella kilpaelupaekalla isäntä viskasj lypsyvetimijä maetotonkkaan ja eikös mitä - lippishän sieltä pasahti  palakinnoksi. Joku olj heittänny ennätykseksi kuusi osumoo ja jos oes siitä ylj' piässy niin oes arvottu pienoesmehtäkone.
Ilimoesta puhheen ollen maenittakkoon, että hellettä piisas - +26 celsiusta olj varjossa tuona toukokuun sunnuntaena ja nyt kun tätä kirjotan, mittarj näättää + 5 celsiusta ja vettä tulloo ropisemalla.
Erälautasia olj kaupan. Myyjä olj ite tehny ja hetj iski toevosa minnuun, että oltas piästy kaupantekkoon - ovela olj. En nyt lämmenny tällä kertoo, kun arvasin, että kun pihhaan piästään niin isäntä livahtaa mehtään moottorisaha kuppeella ja kokkeiloo ideata ite. Juu, kuivumassa on jo eri kokoista kiekkoo ja osasta on leikelty kuviosahalla syvämmiä. Niistä kehkeytyy tuulkello. Kaikkein vaikeinta näkkyy olovan suaha pysymään kiekot ehjinä, etteivät halkea. Sen jälekeen ne käsitellään elintarvikelakalla tai -vahalla. Ei ukko paljastannu tarkemmin, kun kyselin.

Minusta moottorisahalla veistetyt karhunpoejat ovat niin metkoja. Pihassa jäe harmittammaan etten ostannu. Korkeutta veistoksilla olj'  aenakiin se 200 cm eli 30 senttiä jäen lyhyemmäksi. Hintoo olj' 280 euroa. Ei missään tappaaksessa kova hinta, kun aatteloo työmiäree ja pittäähän puullekin laskea hintoo. Kyllä paljon tyhjänpäeväsemmillä merkkituotteilla tai mukamas Suomessa valmistetuilla höynäetettään immeisiä. Tämä karhupoeka vae liekö emo on veistetty Suomen ja Savon kamaralla, että on varmaan kotjmaenen tuote. Suosituin tuote on karhu mutta asijakkaat tilloovat myös koeria, kissoja, hirvijä, pöllöjä ja taeteilijan suap tilattua myös kotjpihhaan, jos pihassa on tarpeeks iso kanto.
Kuva-arvoitus:  Missäköhän pitäjässä myö ollaan liikuttu?

Ostin pari halpaa itsekoottavaa tuolia (40 e/kpl). Paketista puuttui kokonaan kokoamisruuvit ym ja toisen tuolin istuinosa oli reunasta lohjennut. Onneksi laittoivat postin kautta puuttuvat osat ja ehjän istuimen, kun otin kipakan puhelun myymälään. Ei nyt tuohon hintaan voi enempää kai nykyisin vaatiakaan. Tuolit ovat ihmeen tanakoita istua. Olen ijätajat harmitellut, että lapsuudenkodin jäämistöstä meni roskiin tai minne lie mm. 70-luvun kauniita keltaisia pinnatuoleja, jotka olivat kokopuuta. Ne olisi voinut maalata.

En mäne vastuuseen tekstin ja murteen oikeinkirjoituksesta. Välillä piti korjata sanamuoto yleiskielelle, kun en itekään tajunnu, mittee olin kirjottannu.
Ootellaan, kun tuo pohjoisrintama sivuuttaa Suomen, niin pääsemme taas nauttimaan suvisäästä.
Ja kun en osaa lopettaa ilman runoa, niin laitetaanpa tähän minulle vieraammalla murteella kirjoitettu Seija Mustanevan runo. Seija Mustaneva on syntynyt nykyiseen Kalajokeen kuuluvassa Rautiossa 1955 ja muuttanut Kajaaniin 1977. Siellä hän toimi ompelu- ja neulealan ammattiopettajana.
Hän on kirjoittanut keskipohjalaisella murteella runotrilogian 1900-luvusta tyttöjen, äitien ja mummojen näkökulmasta. Trilogian osat ovat Läpireikätalo (Myllylahti, -05), Tamburiinin tahisa (Myllylahti, -06) ja Äitin kiintiät silumukat (Myllylahti, -07).
Oonkohan mää aivan pöhölö

Oonkohan mää aivan pöhölö
sielä koulusa.
Laskeminen on kyllä heleppua,
mutta lukia mää en vielä ossaa.
Ei ne tunnit varmasti oo niin vaikioita
ko välitunnit.
Mitenkähän sielä pelleisä pärijää,
ko mää oon niin hias ja kömpelö.
Kymmenen vuojen päästä,
oon saanu koulun käytyä.
Hankin sitte jonku ammatin
ja muutan mehtän taka,
jollekki mäkiselle seuvulle
ja rupian tekehen jotaki mieluista työtä.
Ostan ossuuskaupasta hyvvää ruokaa
ja sen värisiä vaatteita.
ko ihte haluan.

Sielä ei haittaa,
vaikka onki pöhölö,
ko ei näy niin heleposti naapuriin
ko täälä tasasella.
Ei sitte tartte hävetä ihtiään koko ajan.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...