.jpg)
Elät, menet naimisiin, saat lapsia, hoivaat, kasvatat aikuisiksi. Mihin jäivät omat toiveesi, joiden täyttymystä odotit? Onni ei ollutkaan kestävää. Peltotilkku ei enää anna elantoa. On lähdettävä etelän tehtaisiin, jossa koneet jauhavat sinulle makean elämän. Pihan graniittiset kalliot kuin äitihahmot jäävät jälkeesi. Navetan musta oviaukko huutaa aitiuttaan, hiekkalaatikko kaipaa lasten ääniä. Suolta puhaltaa jäinen viima. Voi maani, maailmani!
Viivat ovat suorat, ihmisen aikaansaannoksia. Katsovat horisonttiin, tulevaisuuteen, uuteen uljaaseen maailmaan.
*************************
Viikon 11 kuvahaaste. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina.
Linkitys SusuPetalin blogiin.
Juurettomana maailman turuille, monen kohtalo vielä nykyäänkin, meillä, joka puolella maailmaa.
VastaaPoistaElämä heittele paikasta toiseen.
VastaaPoistaKaikki muuttuu koko ajan. Vanhaa katoaa ja uutta tulee tilalle. Pysyvää aina vain vähemmän
VastaaPoistaPieni ihminen kehityksen suuressa pyörässä on aika voimaton.
VastaaPoistaOlipas eeppinen ote krapuun, jännää miten sait sen toimimaan niin hyvin. Jäin kelaamaan että itse miellän hiekkalaatikon etelän graniittikaupunkiin kuuluvaksi, käyttäisin jotain muuta jos siis itse tämän kirjottaisin.. Tuo Voi maani.. toimii ihan hitokseen hyvin!
VastaaPoistaKritiikki on aina tervetullutta 😊, ei maalla niitä taida olla enempi hiekkakasoja. Tässäkin liikuin 'kahdessa tasossa', ei ehkä niin hyvä. Ja onko se tulevaisuus uljasta? Minua ainakin pelottaa joskus, että mihin hullunmyllyyn jouduttiin.
PoistaYritän ahtaa tekstiin kielikuvia, joskus onnistuu, joskus ei.
Nuo patsaat kai jäljittelevät Pääsiäissaarten komeita luomuksia. Ne siellä kai edelleen tuijottelevat merelle ja näkevät ihmisen ponnistelut ja hulluuden.
Globaalista yleisestä siirryt hienosti suomalaisen maaseudulla elävän elämän muutokseen, jossa markkinavoimat jyräävät yksittäisen ihmisen voimat vaikuttaa omaan elämäänsä.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHyvin kirjoitat - tässähän onkin koko elämä
VastaaPoistaKomppan muita, elämä on yhtä muutosta. Viime vuosina kiihtynyt entisestään. Tai siltä ainakin tuntuu.
VastaaPoistaPieneen pätkään olit saanut mahdutettua ihmisen elämän. Koko maailman. Joku haikeus lukemisesta jäi. Se on aina hyvä merkki.
VastaaPoistaHiekkalaatikon voi kokea ihan vain kuvaannollisena, paikaksi, jossa lapset leikkivät. Ja sitten kasvavat siitä pois, kotoa pois. Pako maalta kaupunkiin on vahvasti kerrottu.
VastaaPoistaKiitos muillekin kommenteista. Krapuilulla pidän blogiani vielä ekossa 😊.
VastaaPoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKaunis tarina, jonka voi tulkita kukin itselleen sopivaksi.
VastaaPoistaVoimallista tekstiä. Elämä muuttuu vuosikymmenten saatossa. Eteenpäin on vaan mentävä, halusi tai ei. T. Sartsa
VastaaPoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista