maanantai 23. kesäkuuta 2014

Juhannus oli ja meni..jälkitunnelmia runoin ja kuvin

Juhannus oli kolea mutta ei ollut kuitenkaan jatkuvaa sadetta. Maanviljelijöille kylmyys ja sade aiheuttaa ongelmia - säilörehu on tehtävä ajallaan, muuten sen laatu huononee. Viljelijät eivät siten viettäneet paljon juhannusta vaan aika meni pelloilla.


Maanantain pyörälenkillä kuvasin yksityiskohtia tien varrella - heinäseipäillä ja kukkasilla somistettu kaivonkansi

ja roskakatos orvokeilla

vanha riihi niittykukkasten ja ruohon sylissä muistona menneistä ajoista
puolukka kukkii mäntykankaalla ja
vanha sauna peittyy kukkaishuntuun
Nuoret grillasivat meille juhannusherkkuja
 


(san. Sean O’Casey – suom.
Ilkka Ryömä)

METSÄN VAALEA TYTÄR

Eikö juuri eilen
metsän vaalea tytär viettänyt häitään,
ja kaikki iloinneet?
Hän oli kevyt lintu ja kirkas lähde,
hän oli salainen polku ja naurava pensas,
hän oli päihtynyt ja uskalias kesäyö.
Hän oli julkea ja nauroi määrättömästi,
sillä hän oli metsän vaalea tytär;
hän oli lainannut käeltä soittimen
ja hän kulki soitellen järveltä järvelle.
Kun metsän vaalea tytär vietti häitään,
ei ollut maan päällä yhtään onnetonta:
metsän vaalea tytär on päässyt ikävästä,
hän on vaalea ja tyynnyttää kaikki unet,
hän on kalpea ja herättää kaikki himot.
Kun metsän vaalea tytär vietti häitään,
seisoivat kuuset niin tyytyväisinä hiekkatörmällä
ja männyt niin ylpeinä jyrkänteellä
ja katajat niin iloisina päivänrinteellä,
ja pienillä kukilla oli valkoiset kaulukset kullakin.
Silloin varisutti metsä siemenensä ihmisten sydämiin,
kimmeltäviä järviä ui heidän silmissään,
ja valkoiset perhoset liehuivat lakkaamatta ohi.
                                               - Edith Södergran, suom. Uuno Kailas -


                                                             - Beate -

torstai 12. kesäkuuta 2014

Puijo, Konttila, joutsenet ja kukkia


Helluntaina keksimme lähteä ajelemaan Puijolle. Kumpikin mietti, että milloin on viimeksi käynyt tornissa ja olihan siitä jo aikaa vierähtänyt. Aurinko meni iltapäivällä pilveen ja sateen jälkeen oli sumuista, joten tornista otetut kuvat eivät onnistuneet.


 
 Puijonlaakson pesäpallostadion zoomattuna tornista
 
 Kaupunkinäkymä keskustan ja Rönön suuntaan. Kirkon takana näkyy opinahjoni, jossa vierähti useampi vuosi silloin muinoin nuoruudessa. Aika kultaa muistot.  Tiukkapipoisia opettajia voi nyt muistella huvittuneena ja heistä löytää sen ihmimillisyyden. Luonnontieteen ja maantiedon open Topi Räsäsen kanssa samoilimme Puijon metsissä, tutkimme sammallajeja ja keräsimme kasveja. Liikuntatunnilla pinkaisimme juoksujalkaa mäen laelle tai hiihdimme talvella Keilankantaan.

Puijon vaaran korkeus merenpinnasta on 232 metriä. Vaaran laella sijaitsee Puijon torni ja sen vieressä muun muassa pujottelurinne sekä mäkihyppytornit (K120, K90, K64 ja K28).

Mäki on ympärivuotisessa käytössä ja helluntaina tornista laski kaksi hyppääjää

Jätimme auton golfkentän parkkiin ja kävelimme Konttilaan.
Hevonen kieseineen odotteli kyyditettäviä

ja kukolle kelpasivat pullan muruset 

Savolainen kaski- ja perinnemaisematila 1 km Puijon tornista pohjoiseen.
Kuopion vanhinta rakennuskantaa ja mäkitorpan perinnemaisemaa vuodelta 1770

 
Saksalainen Lara Meder  ja ranskalainen Jérôme Gazelle ovat tulleen Kuopioon Wwoof-järjestön kautta auttamaan Konttilan tilan hoidossa ja oppimaan samalla luomuviljelyä ja maatilan elämää.
Konttilan perinnetilalla harjoitetaan CSA-viljelyä, eli suomeksi yhteisöviljelyä. Yhteisöviljelyssä tilan tuotteista kiinnostuneet maksavat sadosta jo keväällä, ja saavat vastineeksi tietyn määrän tilan tuotteita kesän mittaan. Maksua voi alentaa osallistumalla tilan töihin, ja wwoofereiden lisäksi tilalla käykin ihmisiä talkootöissä, joko tilan tuotteita vastaan tai ihan vain ruokapalkalla.
Vapaaehtoistyöläiset auttavat Konttilassa peltojen muokkaamisessa, istutuksissa, kitkemisessä ja eläinten hoidossa. Lisäksi wooferit laittavat ruokaa, ja varsinkin Meder on ollut kiinnostunut leipomaan ja oppimaan lisää suomalaisesta ruokakulttuurista.
Komea uuni pirtissä,  josta ostimme kahvit ja tulimme ulos nautiskelemaan ja ihailemaan pihapiiriä


Joutsenpoikue Saarisella. Poikasia oli kaikkiaan seitsemän.

Keinuvasta veneestä kuvaaminen oli vaikeaa ja emme tahtoneet häiritä pesuetta liikaa.




Valkoinen akileija kukkii pihassa

Ahven ei vielä tarttunut onkeen mutta verkolla olemme saaneet jo kahdet paistinkalat. Isännän tekemä uusi kalansiivous- ja filerointipöytä. Tilaa on vaikka kahdelle perkaajalle.

                                                 - Beate -

torstai 5. kesäkuuta 2014

Nykyhetkessä onni on!


Tiistain kaupunkireissulla ajelimme peräkkäin ja jätimme yhden auton huoltoon. Minun auton käytimme katsastuksessa ja läpi meni. Eipä sillä ole ajettu kuin lähes 45.000 km, vm-2006. Orvokkeja ja neljät parit kenkiä, hih. Kaveri oli saada slaagin, kun lapoin sandaaleja kärriin. Mitenkä sitä kerralla pitää ostaa neljät kenkäparit? No yksi syy oli, että sai halvalla. Maksoin kaikista yhteensä 52,75 e. Kengät tuskin kestävät monta kesää mutta eipä harmita yhtään ja sattui kerrankin olemaan minun jalkaan sopivia malleja. Korkeilla koroilla en jaksa kävellä.
Taivaanvuohi laskeutui vanhan navetan piipun nokkaan. Lintu tunnetaan mäkättävästä soidinäänestään, joka syntyy, kun jäykät uloimmat pyrstösulat värisevät ilmanvastuksen voimasta linnun syöksyessä alas.

Kesäkalastus aloitettiin veneen pesulla juuriharjalla ja Mäntynesteellä. Kyllä se nyt kiiltää. Verkossa oli 12 ahventa ja muutama särki. Ahvenet fileroitiin ja paistettiin. Minä ressu en osaa kaloja perata tai sitten kala ehtii pilaantua, niin hidas olen, jotenka se homma jää aina kaverille.

Kiitos taas kommenteistanne, virtuaalihali kaikille Smiley!

 Sinä olet metsä minun poluilleni,
meri minun laivoilleni,
taivas tähdilleni,
sammumaton nuotio hankieni keskellä,
hiljaisten iltojeni toteutunut haave,
niin tosi.


                        -Pia Perkiö-


                                                        - BEATE -

maanantai 2. kesäkuuta 2014

School's out for summer...runoin ja kuvin

Kun kasvaa ihmiseksi
"Kun kasvaa ihmiseksi
täytyy kokeilla,
onko peltisiivet kalalokeilla,
ja minkälaisin siivin lentää
valtameren suola
ja onko muovivaahtoa
sen hurjan härän kuola.

Täytyy koetella, koskea
ja katsella ja haistella,
täytyy multaan painaa poskea
ja vettä maistella.
Silloin tietää millaisessa maailmassa
täytyy asua.

Mutta kaikkea ei ehdi nähdä,
paljon ohi vilahtaa
ja joka hetki syntyy jotain
joka muuttaa maailmaa."
                     
                              Ilpo Tiihonen 
 
 
Unelmat ja toiveet voivat olla vaikeasti tavoitettavissa.
Saavuttaaksesi ne, sinun on jaksettava yrittää.
Älä luovuta. Ennen kaikkea
älä koskaan lakkaa uskomasta itseesi.
muista, että sinäkin olet jotain erikoista
ja voit menestyä elämässä.
Ei ole tärkeää mihin pyrit,
kunhan päämäärän saavuttaminen tekee sinut onnelliseksi.

-Rosemary De Paolis-


TÄRKEÄÄ ELÄMÄSSÄ
Tärkeää elämässä on nöyryys ja intohimo.

Minkä teetkin, tee takapuoli savuten.

Syöksy siihen suorin vartaloin kahdella kierteellä

koska vain siten lunastat itsekunnioituksesi.

Ja jos kaadut, nouse ylös
pane heftaa polveen ja etene taas.
Jos kaadut aina vain, ajattele, että
kukaan ei kaadu niin komeasti kuin minä,
niin suoraan mahalleen ja näköalapaikalle.
Sillä autuaita ovat ne, jotka osaavat nauraa
itselleen, koska heiltä ei tule hupia puuttumaan.

Aino Suhola


"Kuolee hitaasti hän,
joka ei matkusta eikä lue, ei kuuntele musiikkia,
ei rakasta itseään.
Kuolee hitaasti hän,
joka tuhoaa oikean rakkautensa,
joka ei anna itseään autettavan.
Kuolee hitaasti hän,
joka muuttuu tavan orjaksi, käyden joka päivä samoja polkuja,
joka ei muuta rutiinia ja joka ei riskeeraa vaihtamalla vaatteittensa väriä
tai puhumalla muukalaisen kanssa.
Kuolee hitaasti hän,
joka ei vaihda elämänsä tyyliä, kun on tyytymätön työhönsä ja rakkauteensa,
joka ei riskeeraa varmaa epävarman sijaan,
jotta voisi kulkea unelmiensa perässä,
joka ei anna itselleen mahdollisuutta ainakin yhden kerran elämässään paeta viisailta neuvoilta.
Elä tänään,
riskeeraa tänään,
tee tänään,
älä anna itsesi kuolla hitaasti,
älä unohda olla onnellinen."

               - Pablo Neruda -


Kaikille koulunsa päättäville toivotan oikein rentouttavaa kesälomaa. Moni jättää haikeana vanhan, turvallisen opinahjon ja suuntaa uusille poluille. Toivon, että löytyy se mielenkiintoinen ala, jossa voi käyttää omia lahjojaan ja että luottaa omiin kykyihinsä. Tavoitteita ei aina kannata asettaa liian korkealle. Ainoa henkilö, jonka kanssa meidän kannattaa kilpailla, löytyy kuitenkin peiliin katsomalla.

- Beate -

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...