AAMULLA KELLO VIISI
Vesi oli tyyni kuin peili,
sukelsin peilin sisään,
kahlasin vihreässä vedessä,
kaislojen suhinassa.
Linnut heräsivät ja pudottivat laulunsa
aamun niitylle, iloiset ja hauraat,
pienet kuin viiriäisen munat,
somat, tiedottomat.
Kaksi korentoa kaislan latvassa.
Kaksi lintua orapihlajan oksassa.
Yön taistelu oli ohi, haukka ei vaaninut pyytä,
pöllö ei hiirtä, nyt se oli ohi.
Ruohossa käärmeen sorea ornamentti.
Metsästä kuuluu helmipöllön huuto.
- Eeva-Liisa Manner: Niin vaihtuvat vuodenajat, Tammi 1964 -
F. Scott Fitzgeraldin Kultahattu