"Satu sille, joka miettii mitä onni on.
Ikkunalaudalla asusti tyttö, suurempi sokeripalaa, matalampi tulitikkua; hentoinen posliinityttö, itsepäinen, pitkästynyt ja seikkailunhaluinen-
- Miksi minulla on näin ikävä, tyttö kysyi puiselta sirkuspelleltä.
- Ehkä sinä et ole onnellinen, pelle sanoi. Minä tiedän miltä se tuntuu...
- Onni, pieni tyttö mietti ihmeissään. Mitä se on? Mistä sitä saa? Paljonko se maksaa kilo?
- Voi niin, sanoi pelle. Onnea on joka paikassa tai sitten ei missään. Suurin onni asuu kuulemma täällä, ja pelle kopautti päätään, ja täällä, ja se kopautti puista rintaansa sydämen kohdalta. Mutta tämänkin olen vain kuullut enkä sitä itse tiedä.
Pieni tyttö mietti ja mietti ja päätti lopulta itse lähteä tutulta ikkunalaudaltaan onnea etsimään. Tuulen huimassa kyydissä alkoi matka, ensin ympäri huonetta, sitten ulos, vesien, maiden ja pilvien yli, suureen metsään, sammalikkoon..."
(Hannu Mäkelä: Satu tytöstä, joka etsi onnea, Otava 2005 - teksti takakannesta)
Yli rajojen
Yli rajojen on lupa kulkea unessa
eikä sitä päiväkään estä, kirkas valo
vain näyttää tiet entistä paremmin.
Mitä tämä on, sitä en aivan tiedä,
sen vain että kuljemme eteenpäin.
Jos totta onkin, että uneksin,
sen oudommaksi käy uni, kun näen,
ettei haaveilla aina olekaan nurjaa puolta.
Vaikka maailma ympärillä natisee,
vaikka synkkyyden syöverit lisääntyvät, en hellitä.
Sinuun minua sitoo vielä suurempi voima,
jota en enää osaa edes nimetä.
Olen vain, sykkyrässä kuin kissa,
ja muistan käden, sormet, joita riitti minne vain,
ja heti sydän lyö taas, vanha ankkuri.
Sitä ei mikään myrsky pysty enää paikaltaan siirtämään.
- Hannu Mäkelä: Jonakin päivänä kirjoitan sinusta runon,
2005 Otava -
 |
| Kuva: Kaarina Kaila |
Ikkunalaudalla asusti tyttö, suurempi sokeripalaa, matalampi tulitikkua; hentoinen posliinityttö, itsepäinen, pitkästynyt ja seikkailunhaluinen-
- Miksi minulla on näin ikävä, tyttö kysyi puiselta sirkuspelleltä.
- Ehkä sinä et ole onnellinen, pelle sanoi. Minä tiedän miltä se tuntuu...
- Onni, pieni tyttö mietti ihmeissään. Mitä se on? Mistä sitä saa? Paljonko se maksaa kilo?
- Voi niin, sanoi pelle. Onnea on joka paikassa tai sitten ei missään. Suurin onni asuu kuulemma täällä, ja pelle kopautti päätään, ja täällä, ja se kopautti puista rintaansa sydämen kohdalta. Mutta tämänkin olen vain kuullut enkä sitä itse tiedä.
Pieni tyttö mietti ja mietti ja päätti lopulta itse lähteä tutulta ikkunalaudaltaan onnea etsimään. Tuulen huimassa kyydissä alkoi matka, ensin ympäri huonetta, sitten ulos, vesien, maiden ja pilvien yli, suureen metsään, sammalikkoon..."
(Hannu Mäkelä: Satu tytöstä, joka etsi onnea, Otava 2005 - teksti takakannesta)
 |
| Adelsteen Normann: Norsk fjordlandskap |
Yli rajojen on lupa kulkea unessa
eikä sitä päiväkään estä, kirkas valo
vain näyttää tiet entistä paremmin.
Mitä tämä on, sitä en aivan tiedä,
sen vain että kuljemme eteenpäin.
Jos totta onkin, että uneksin,
sen oudommaksi käy uni, kun näen,
ettei haaveilla aina olekaan nurjaa puolta.
Vaikka maailma ympärillä natisee,
vaikka synkkyyden syöverit lisääntyvät, en hellitä.
Sinuun minua sitoo vielä suurempi voima,
jota en enää osaa edes nimetä.
Olen vain, sykkyrässä kuin kissa,
ja muistan käden, sormet, joita riitti minne vain,
ja heti sydän lyö taas, vanha ankkuri.
Sitä ei mikään myrsky pysty enää paikaltaan siirtämään.
- Hannu Mäkelä: Jonakin päivänä kirjoitan sinusta runon,
2005 Otava -
'Pappojen' Havana Moon 2016 konserttitaltiointi löytyy Yle Areenasta 30 päivän ajan.
