Kuvahaaste vko 11

 

Kahdet kiviset kasvot katsovat ohi meidän, nenää myöten, tyyninä. Nähneet paljon maailman menoa, kansojen nousuja ja tuhoja, manalle menneitä esi-isiä, ruhtinaita ja ilveilijöitä, oikean ja väärän tiedon, elämän suloisuuden valon ja keveyden.

Elät, menet naimisiin, saat lapsia, hoivaat, kasvatat aikuisiksi. Mihin jäivät omat toiveesi, joiden täyttymystä odotit? Onni ei ollutkaan kestävää. Peltotilkku ei enää anna elantoa. On lähdettävä etelän tehtaisiin, jossa koneet jauhavat sinulle makean elämän. Pihan graniittiset kalliot kuin äitihahmot jäävät jälkeesi. Navetan musta oviaukko huutaa aitiuttaan, hiekkalaatikko kaipaa lasten ääniä. Suolta puhaltaa jäinen viima. Voi maani, maailmani! 

Viivat ovat suorat, ihmisen aikaansaannoksia. Katsovat horisonttiin, tulevaisuuteen, uuteen uljaaseen maailmaan.

*************************

Viikon 11 kuvahaaste. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina.

Linkitys SusuPetalin blogiin.

Krapu vko 9

 

Auto ajoi suojatiellä päälle. Törmäys oli kova ja konepelliltä sinkouduin katutasoon. Kipua ei aluksi tunnu mutta en uskalla liikkua. Makaan selälläni, yläpuolella taivaankansi on kirkas ja korkealla. Valkoiset pilvenhattarat kuin enkelinsiipiä, ajattelen. En kuule ympäröivää melua, kaikki on hiljaista, levollista, ei kiirettä enää mihinkään.

Tämän äärettömän sinen alla kaikki muu on mitätöntä, suuret elämänponnistelut, yhtä tyhjää. "Sinä otat pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulten siivillä." 

Verho tulee auringon eteen, uteliaita ihmisten kasvoja. Vedän pakkomielteisesti hametta suojakseni. Sukkahousut ovat varmasti rikki.

- Rouva, älkää liikkuko, ambulanssi on tulossa, sanoo hätääntynyt mies.

Suljen silmäni, asfaltti on kuuma allani. En pelkää enää, kävi miten kävi.

*Viikon 9 krapusanat: katutaso, pakkomielteinen, verho. Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sanan teksti. Linkitys SusuPetalin  blogiin, josta löytyy lisää krapuja.

Krapu vko 8

Lapsena leikimme usein serkun kanssa talomme vintillä. Siellä oli äidin ja mummon vanhoja mekkoja, korkokenkiä, hattuja, kettupuuhkia ja vöitä laatikossa. Ne haisivat ummehtuneelle. Puimme niitä päällemme. Olimme hienoja leidejä.

Avasimme vanhan pahvisen kirjalaatikon. Kauhuksemme pikkulintu oli vankina laatikossa, kuollut sinne, koteloitunut. Nokka oli surkeasti avoinna, silmät auki. Tuijotimme sitä suruissamme. Leikki ei enää maistunut. Kumpikin pälyili pimeitä nurkkia. Juoksimme peräkanaa alakertaan.

Mummo istui keinutuolissa silmät kiinni, pää retkahtaneena omituisesti sivulle. Huivi oli valahtanut otsalle. "Kuin kupla mi hohti ja haihtui"...kuoro lauloi radiossa. Mummo on kuollut! 

- No voi hyvä ihme! Olettekos te taas olleet vintillä, kun olette valkeita kuin lakanat?      

*Viikon 8 krapusanat: kupla, ummehtunut, vanki. Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sanan teksti. Linkitys SusuPetalin  blogiin, josta löytyy lisää krapuja.

Vko 12 krapu

Kuva: PixHere

Nuoruudessani asuin satama-alueella, jossa myös puliukot viihtyivät, nukkuivat yönsäkin ellei poliisipartio korjannut putkaan. Vertikaali-asentoon pääseminen ja siinä pysyminen aamuisin oli työlästä. Talojen seinät toimivat tukipilareina, rappusille jäätiin lepäämään ja kokoamaan voimia. Lisäpuhtia antoi aamuhuikka Sorbusta tai tenttua. 

Ukot kokoontuivat puistonpenkeillä tai lastaussiltojen alla. Porukan pomo oli kovaäänisin häränniska, musta ruokkoamaton parta kuin turkkilaisella pyövelillä, viiltoarpia naamassa, nenäkin näytti siirtyneen toiselle poskelle. Rankka elämä oli vienyt äänen kähisevän möreäksi. Hierarkiassa heikommassa asemassa olevat myötäilivat puhujaa.

- Anna Jalmari yks Saimaa. Ai saatana, että mahhoo korventaa ja syvämmen kohtoo kouristaa!

Ierikka rupesi nousemaan. Tyhjä viinapullo vieri maahan. Käsi hapuili tablettipurkkia mutta liian myöhään.

*Viikon 12 krapusanat: heikkous, pomo, vertikaalinen. Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sanan teksti. Linkitys SusuPetalin  blogiin, josta löytyy lisää krapuja.

Viikko 11 krapu

Rentouttavaa odottelua, että tee jäähtyy (ei kraputekstiä)

Kauppakeskuksen kahviossa ystävää odotellessa huvina on ihmisten katselu. Lähipöydässä lapsen jäätelö putoaa lattialle. Äiti tyynnyttelee itkevää lasta lupaamalla ostaa uuden. Kassajonosta purkautuu hikiotsaisia perheenäitejä, tuskastuneita miehiä, hälisevää nuorisoa ja hitaita vanhuksia. Ulkopuolinen aistii rakkauden tai sen puutteen, syyn lasten oikutteluun tai kumpi puolisoista dominoi.

Mietin, miten paljon elämästämme kuluu odotteluun. Pitkiä odotuksia ovat raskaus, omaisen saattohoito, talon valmistuminen, lainan takaisinmaksu, vankilatuomio tai myöhästynyt lento.

Akuutteja odotuksia ovat liikenneruuhkat, myöhässä olevat lääkärinajat tai asiakaspalvelunumerot. Bussin odottelu muiden kanssa toistaa samaa kaavaa. Tuijotamme kulmat kiireestä kireinä kadunkulmaa, jonka takaa auto saapuu. Muistutamme auringonkukkia naamat kääntyneinä kohti aurinkoa.

Ystävä koputtaa selkääni. - Ethän pitkästynyt?

*Viikon 11 krapusanat: itku, selkä, jäätelö. Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sanan teksti. Linkitys SusuPetalin  blogiin, josta löytyy lisää krapuja.

Vko 9 krapu

 Ei Ahti ollut ikäloppu. Herra Alzheimer sai kavalan niskaotteen. Mies nuhistui, kangistui, painui kumaraan. Kävelykin oli köpöttelyä. Hetkittäin kaveri tunnisti minut. Silmiin syttyi vanha pilke. 

Hänen kanssaan olimme kokeneet talven hiihtoretket ja kesäöisen jokivarren sykähdyttävän kauneuden. Mainitsin muutaman tutun paikan: Kiimakangas, Kusettimensaari, Korvatunturi, Kiilopää. Joka kerta Ahdin silmiin syttyi muistamisen aito ilo. 

Mietin elämää. Me kaikki vanhenemme omalla tavallamme niin kuin puut. Yksi osuu huonoon kasvupaikkaan ja tukehtuu jo nuorena. Toinen kasvaa täyteen mittaansa, vanhenee, kelottuu kauniisti harmaaksi valtahongaksi. Suurimpiin ja vahvimpiin iskee usein salama. 

Lääkäri täsmensi vielä hoito-ohjeita hoitajalle. Ahdin pää alkoi nyökähdellä. Nousin, hyvästelin. Ahti ei enää vastannut.

*Viikon 9 krapusanat: täsmentää, aidosti, kangistaa. Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sanan teksti. Linkitys SusuPetalin  blogiin, josta löytyy lisää krapuja.