vuosi 1959 |
vuosi 1993 - hassu kuva minusta mutta kiinanruusun olen saanut kukkimaan |
TULEN TYHJÄLLE PIHALLETulen tyhjälle pihalle,
sinä naurat nurmikossa;
annan ovelle kättä,
sinä heinissä heliset;
seison yksin lattialla.
Nostan lähteestä vettä,
kahdet kasvot läikähtävät.
Äsken lähdit, jo palasit;
tulit takaisin minussa.
Päivät, elämän helmet,
yö menee lankana lävitse.
Seulon vuosien vesiä.
Käsiin jää jaettu elämä,
pitkä tie, suuret mutkat,
päivien pikkuiset tuvat,
pienet ikkunat tuvissa,
pienet kukat ikkunoissa.
Kun ovat päivämme luetut,
työ tehty, peli pelattu,
pikkuiset tuvat lukossa,
laudat tuvan ikkunoissa,
helmet nauhoiksi nidottu,
nauhat pantu kannen alle,
jää meidän yhteinen ilomme,
työn ilo, ilon ilo,
surun ja sateiden ilo,
suon ilo, siipien havina,
lintujen ikuinen lento.
Se meiltä jää, sen jätämme,
pienen kukan ikkunalta.
- Laulu tummana tulevi, 1976, Matti Rossi -
Kaunis ja idyllinen talo heillä ollut.Kiinanruusu on upea kukka!
VastaaPoistaUpea runo. Itkin ihan hillittömästi kun luin tätä. Hieno kiinanruusu.
VastaaPoista❤❤...niin minäkin usein kyynelehdin...runous tai koskettavat laulunsanat.
PoistaKiitos Matti Rossin hienosta runosta!
VastaaPoistaHyvää äitienpäivää!
Koskettava runo, jo runon otsikko sai tunteet pintaan. Olen kokenut tyhjälle pihalle tulemisen äitini siirryttyä edellisenä yönä tuonilmaisiin. Tapahtui jo vuonna -88 mutta vielä nousi kokemus voimalla mieleeni. Ja tänään äitienpäivänä ehkä vieläkin enemmän.
VastaaPoistaKiitos sinulle postauksesta. Talletan runon lukeakseni sitä vielä uudelleen.♥
Hieno runo. Siinä on kalevalaista runonmittaa jota harva taitaa.
VastaaPoistaMinäkin jätin viime syksynä taakseni tuollaisen punaisen tuvan, jossa vanhempani viettivät aikaa eläkkeellä ollessaan.
Kiitos upeasta runosta ja hienosta postauksesta!
VastaaPoistaOnneksi sinulla on kauniit ja lämpimät muistot äidistäsi, Beate!♥♥♥
Hei,voitit tervetuloa-pehmotalon kotipellon arvonnassa. Laittaisitko minulle yhteystietosi niin saan paketin postiin.. Tanni
VastaaPoista