Pihassa käpsehtiessä, keskeneräisiä juttuja, koirulikin ihmetteli touhuja!

Tässäpä se meijän keskeneräinen kesäkeittiö ja näin ulkoapäinhän se näyttää valmiilta, mutta

kun sisään astuu niin kaikki on jäänyt kesken - paistinpannukin nököttää hellan tasolla kuin odottamassa, että joku tulee kohta ruokaa laittamaan. On käyty mehuja keittämässä, kun on MehuMaija jätetty tiskipöydälle.

Aurinko on polttanut räsymatot värittömiksi ja takaosan lattia on lautoja vailla. Sohvavanhukset odottelevat istujia mutta ketään ei näy! Autiuttaan seinät kumajaa, ikkunoista kevät sirkuttaa sisään, lämmittääkin jo. Tuttu astuja on poissa,

joka piirsi ja suunnitteli kaiken - silloin oli ääntä ja hyörinää, sirkkeli lauloi ja ruuvit pyörähtelivät iloissaan panelien sisään. Kahvipannu porisi liedellä ja letut paistuivat kaasupolttimella.

 Otinpa kuvan muistoksi vanhoista ruoka- ja leivontaohjeista. Kaikkea sitä kaappien kätköihin säilöö. En ihan kaikkea raaskinut pois heittää mutta nämä lähtevät.

 

Ihana arvontavoitto Annelta Elämänimietteet blogista. Keittiöpyyhe, servettejä, rannekoruja ja tuo alimmainen on kiva kassi vintagekuvilla.

 

Uudet ikkunat tulivat jo pihaan. Kätevästi sujui lastin purku ja ehjiä olivat.

Naapurin koiruli kävi ihmettelemässä ihmisten touhuja. Olikohan rotu belgian paimenkoira - sanokaa, jos olen väärässä (muisti jo heittää).
Ja kiitokset taas jokaikiselle kommenteista muikkupostaukseen. ♥♥☺☺
Täällä sataa räntää, äsken solttupoika kävi keräämässä sotainvalideille rahaa. Ei ollut kukkarossa kuin 5 euroa antaa mutta edes jotakin ja senkin kolikoista sain kasaan.

                                              Beate

Muikunnuottausta Nilakalla pääsiäisenä

Kuvat puhukoot puolestaan, koska talvisesta nuotanvedosta ymmärrän vain, että nuotta on ISO verkko, jossa on pussukka ja verkkoa vedetään hitaasti koneellisesti (moottorikelu) jään alla. Verkko on pituudeltaan ehkä noin 200 m (onko pidempiäkin?)  Tällä kertaa saalis oli hieman yli 100 kg ja siitäpä riitti herkkua moneen ruokapöytään. Meille tuli noin 4 kg ja mies perkasi kaloja lähes pari tuntia ulkona. Sattuneesta syystä en päässyt itse mukaan, kun piti kakkua jäädä leipomaan, joten annoin K:lle kameran mukaan, että räpsii kuvia. Minua olisi niin kiinnostanut olla katsomassa, kun sää oli noin loistava.

Kiitos kaikille edellisen postauksen kommentoijille ja kiitos tunnustuksista Emilielle ja Marja-Leenalle . Vastailen seuraavassa postauksessa.