tiistai 26. elokuuta 2014

"Kiskot vievät etelään, entinen taakse jää..."


Kuvattu elokuussa kauniina poutapäivänä Iisalmen aseman seutuvilla - synnyinseudullani. Juna-asemat kertovat niin monta tarinaa, jos kuuntelee herkällä korvalla. Moni on astunut junaan, jättänyt kotiseudut taakseen, mielessään suuret haaveet paremmasta elämästä. Kuinka monen illuusiot ovatkaan vuosien varrella särkyneet.
"Ikkunasta katson elämää, kuinka ohi kaikki kiirehtää.
Kunnes lopulta mä saavun luokse oman aseman
sieltä onneni mää viimein tavoitan..."  (Jukka Kuoppamäki)

Millähän ihmeen konstilla nuo graffitit on taiteiltu junasillan kupeeseen, kun alhaalta on monta metriä matkaa ja osa on veden kohdalla. No, taiteilija keksii keinot, kun kyseessä on SE, mikä kaikkia varmasti kiinnostaa.
 
Uusi kävelysilta kulkee nyt radan vieressä. Silloin nuorena tätä ei ollut ja kävelimme kapeaa raiteen vierellä kulkevaa siltaa ja junat menivät melkein hipaisten ohi. No, ei siihen aikaan kulkenut sähköjunia vaan lättähattuja. Kun iso tavarajuna sattui sillalle samaan aikaan, niin kaiteesta oli pideltävä kiinni ja se oli meistä penskoista vain jännää.

 
Riippapihlaja oli kaunis polun varrella


"Yksin astuin vaunuun elämän. Toivon, että sinne saan mä ystävän.
Siihen asti juna vie, reittiä mä tunne en, päätin jättää vain mä kaiken entisen." (J. Kuoppamäki)
 Sankariniemen hautausmaa Paloisvirran rannalla. Sankarihautausmaa perustettiin v. 1918 vapaussodassa kaatuneita vainajia varten. Hautausmaalla sijaitsevat 14 kaatuneen pronssivaluristit vuosilta 1916–1918 sekä talvi- ja jatkosodassa 63 kaatuneen pronssivaluristit vuosilta 1939 - 1945.
 SankaripatsasHautausmaata kaunistaa aivan niemenkärjessä Eemil Halosen veistämä sankaripatsas v. 1918 kaatuneille, patsaan mallina on toiminut Joel Rinne. Talvella patsas on valaistu.


 Porovesi ja junasilta kuvattuna alla kulkevalta polulta, jota kutsuttiin lemmenpoluksi. Sinne mekin serkun kanssa suunnistimme, jos vaikka näkisimme pussaavan parin. Nyt, melkein puoli vuosisataa myöhemmin, siellä ei näkynyt ainuttakaan lempivää pariskuntaa (jos meitä ei lasketa, hih).
 Luona vanhan lehmuksen
Asema-alueen rakennukset muodostavat kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennusryhmän. Aseman lisäksi alueella sijaitsee rautatieläisten puisia asuinrakennuksia. Asuinrakennuskokonaisuuteen kuuluvat muun muassa rakennusmestarin, asemapäällikön ja ratamestarin asuinrakennukset sekä niiden piharakennukset.
VR lakkautti Iisalmen lipunmyyntipisteen 22.04.14. Taustalla on Iisalmen kaupungin haluttomuus jatkaa myyntipisteen tukemista. Kaupunki tuki lipunmyyntipistettä 20 000 eurolla vuodessa. VR julkaisi vasta yhteistyösopimuksen R-Kioskin kanssa. Matkalipun voi ostaa keväällä myös R-Kioskeista.
Asemarakennus kuvattuna Savonkadulta päin.

Näissä muisteloiden merkeissä tänään. Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. Voi kunpa ajan voisi joskus pysäyttää!

                                                  - Beate -

21 kommenttia:

  1. Mukava katsella Iisalmi-kuvia. Minunkin syntymäpaikkani on Iisalmi.

    Kuoppamäen laulun lisäksi on toinenkin "junalaulu" Virve Rostin laulama Menolippu. "katson taaksepäin, kiskot sinne jää, juna jyskyttää"..jne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä onkin tuo Virven laulu myös samaa kategoriaa 'junalla jonnekin pois kotiseudulta -lauluja'. Onkohan yhtään paluulaulua :)?
      Iisalmessa on edelleen kauniita seutuja ja vanhoja rakennuksia on säilytetty.

      Poista
  2. Minullakin on lapsuusmuistoja Iisalmelta.

    Tulopa monet muistot mieleen tätä postausta lukiessa.

    Joka kesä olimme sukulaisvierailulla siellä isosedän luona. hän asui noissa rautatieläisten asunnoissa. Hän oli legendaarisia Iisalmen konduktöörejä. Siellä oli niin mukavaa aina ja Porovedessä kävimme uimareissuilla. Kaunis oli Iisalmi silloin ja niin on tänäkin päivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että joku muukin on polskutellut Poroveden rannalla. Uimaranta oli aivan Sankariniemen kupeessa ja toinen oli Pöllösenlahdella, missä kävimme äidin kanssa mattopyykillä.

      Poista
  3. Jaha, että Iisalmi-muisteloita... viikonloppuyönä huoltoaseman kahvion vessassa tapasin iisalmelaisia nuoria naisia, jotka oli ihmeissään, kun sanoin, että olen matkalla Helsingistä Rovaniemelle linja-autolla, joka pysähtyi kyseisellä iisalmelaisella huoltsikalla. Siinä oli varmaan sellanen työpaikkaetujuttu, jonka takia menin bussilla enkä junalla. Tuli halvemmaksi.

    Mutta rautatieasemat on minusta mukavia paikkoja, solmukohtia ihmisten taipaleella. Se odotuksen tunnelma... Ja Rovaniemellä myös meni Kemijoen yli silta, jossa kulki autojen ja ihmisten lisäksi myös juna. Itse asiassa se rata kulki (kulkee) kaksi kertaa saman joen yli, ja mun lapsuudessa se Suutarinkorvan silta oli sellanen, että autot ja junat kulki samassa käytävässä, ja autoille tuli portit eteen aina junan kulkiessa. Se oli hurjaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä ne työnantajat suosivat halvimpia matkavaihtoehtoja. Muistan omilta työajoilta, kun isot pamput matkasivat lentokoneella mutta me 'konttorirotat' saimme tyytyä bussiin tai junaan kurssimatkoilla.

      Kiitos Sanna omista matkamuisteloista. Rovaniemikin on jäänyt minulla vain läpikulkupaikaksi, kun on ollut kiire ylälappiin ja Norjaan.

      Poista
  4. Todella mukava postaus Iikkusalmesta. En sinne junalla monestikaan matkustanut, joskus sentään. Ja Iisalmesta edelleen bussilla Sonkajärvelle. Nyt on vain muistot, sillä sukulaiset siellä suunnassa ovat jo tuonilmaisissa. Junassa on muuten kiva matkustaa, pitäisi useammin nousta kiskoille.

    Viimeksi näin Heinolan rautatiesillan, se on jäänyt lähes käytöstä pois, joku tavarajuna kuulema joskus ylittää Kymijoen. Mutta sillan alla on mukava kahvila aivan rannalla, myös kesäteatteri toimii siellä aivan junaradan alapuolella. Heinolalaiset toivovat, että rata-asiaan tulisi selvyys, sitä on kuulema suunniteltu jo vuodesta -32 alkaen ja maa-aluevarauksia on estämässä maanomistajien omia suunnitelmia.

    Monipuolisesti toit esille Iisalmelaista rautatiekulttuuria, kiitos siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa, että sinulla on ollut sukua Sonkajärvellä. Isäni oli sieltä syntyjään. Sonkajärvi on säilynyt ihmeen vireänä, liekö eukonkannon syytä, ovat keksineet jotakin erilaista...näin me hullut savolaiset teemme, vaikka jahkaillaan ja pähkäillään niin saadaan sitä täälläkin jotakin aikaiseksi :).

      Poista
  5. Juna-asemilla - ainakin vanhemmilla - tulee aina nostalginen olo.
    Ja samaa olen itse tänä kesänä monta kertaa toivonut - saisi olla elämässäkin se pause-nappula;)
    Upeita elokuun viimeisiä päiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos lady. Voi kunpa ehtisi vielä nähdä ja kokea monta juna-asemaa (noin kuvaannollisesti). Minua eivät enää metropolit kiinnosta enkä jaksaisi niissä liikuskella. Pienessä piilee minulle se näkemisen nautinto.

      Poista
  6. On varmaan mukava muistella entisiä aikoja iloja ja suruja niitä on jokaisen elämän varrella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, mieluummin palaa niihin mukaviin muistoihin. "Surut minä heitän pitkin tietä ja ilot minä otan myötä juu..."

      Poista
  7. Mahtava kuvakooste! Minä olen kerran elämässäni käynyt Iisalmessa ja en todella tunne paikkaa yhtään, mutta kuviesi kautta saa pienen siivun sieltä. Kiitos kivasta kirjoituksesta kuvien lomassa.
    Oikein hyviä elokuun viimeisiä päiviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mummeli. Monta paikkaa on täällä koti Suomessa vielä näkemättä.

      Poista
  8. Onpa upeita kuvia. Kannattaisi aina tutkia ympäristöään tarkemmin. Sitä on jotenkin aina kiire ja ei nää kaiken kauneutta kuten sinä tässä postissasi.

    VastaaPoista
  9. Enpä ole varmaan koskaan käynyt Iisalmessa, joten kiitos kuvakierroksesta.
    Junalla matkustan tosi harvoin,mutta parin viikon päästä hyppään vaunuun ja matkustan Kauhavalle. Lippukin on jo hankittu.

    Mukavaa keskiviikkopäivää!

    VastaaPoista
  10. Tosi kiva kuvakierros. Ja tuon riippapihlajan allehan voisi rakentaa vaikka majan.

    VastaaPoista
  11. Pari kertaa olen piipahtanut Iisalmessa, mutta tuntemusta siitä ei ole:)
    Tiedän että Helvi Juvosen ja muiden runoilijoiden muistomerkki siellä Iisalmessa on. On kuvakin siitä...
    Kiitos hienosta postauksesta, Beate, ja hyvää elokuun viikon jatkoa sinulle! ♥♥

    VastaaPoista
  12. Aika vieras paikka on mullekin Iisalmi, kerran on kyllä käyty, kun oli Olvin tehtaalla avoimet ovet. Oli mielenkiintoista.

    VastaaPoista
  13. Asuimme n. 10v Pielavedellä ja asioimme paljon Iisalmessa, eipä tullut tutustuttua noihin maisemiin. Ihana käydä katselemassa lapsuuden maisemia, siellä nousee muistot mieleen vaikkakin maisemat muuttuvat kovasti vuosien varrella :)

    VastaaPoista

Kiitos jokaisesta kommentista. Olen hyvin iloinen niistä ja jokainen on tärkeä niin lyhyt kuin pitkäkin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...