Kuvia sieltä, kuvia täältä MIX, vanhaa ja uutta sekaisin

Mökkilomalta sisäkuva...viinipullokin päässyt kuvaan. Tykkäsin keittiönurkkauksesta, kivasti suunniteltu baarimainen pöytä ei vie liikaa tilaa. Valaistus toimi aurinkopaneeleilla ja emme paljoa tarvinneet agrigaattia pyörittää. Jääkaappi ja liesi toimivat kaasulla.

Mökin kuistilla kuvailin syyskuun alun kuutamoa

Grillaus ja letunpaisto oli järjestetty savusaunan yhteyteen. Savusaunaa emme lämmittäneet tällä kertaa.

Parhaat makkarat saa avonuotiolla. On se vaan kumma, että makkara maistuu aivan erilaiselta kuin kaasugrillissä paistettu. Olin ostanut HK:n savunmakuista grillimakkaraa ja ai, että olikin hyvää.

Näpräsin viimeisenä iltana tämän asetelman kiitokseksi ja toivottavasti palaamme uudelleen viehättävälle mökille

Kotimatkalla nappasin kuvan Viannankosken perhostelijoista.

Vanha 'kupla' entisöitynä Lieksan raitilla

Kuva nyt ei liity mitenkään ylläolevaan aiheeseen mutta kun tää on niin hellyttävä. "Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, sulle tahtoisin mä kuiskaella vain. Sun mä ystäväksi ainoaksi soisin, sulle oisin hellä ain..."

Eläin on ihmisen paras ystävä ja katsokaa pojan ilmettä..mä osaan homman, ei kaveri karkaa, vaikka kuvaatte

Kesän viimeinen ruusu loistaa, aivan yksin sen jäänyt on...

HYVÄSTI
       Kaikille punaisille kukille sanon hyvästi,
pääskyseni väläyttää mustaa sirppiä.

Ruusut ovat tarttuneet ranteisiini
        kuin luonnon suudelmat,
kuunsini luomillani tuotan kyyneleitä kuin lehti kastetta.

Sanon hyvästi.

Yö on vielä musta intohimoa varten,
kuin kukka meden, se kätkee lemmen.

Sanon hyvästi punaisille kukille,
kannan mustaa sirppiä, taivaallani on tyhjä kuu,
ranteissani ruusut kuin lemmensuudelmat,
viimeiset kahleet.

Kuunsini luomillani sanon hyvästi.
                                            -  Helvi Hämäläinen: Pilveen sidottu 1961 -

Hollantilaiset ovat osanneet luistella jo v. 1925 eikä naisten pitkistä helmoista näytä olleen haittaa. Aivan ihana videonpätkä. Talvea kohtihan ollaan menossa. Minusta tekojäillä luistelu on luonnotonta. Tunne on aivan toisenlainen, jos pystyt viilettämään pitkin järvenselkää (Hollannissa pitkin kanavia).  Minullakin oli ekat luistimet Nurmikset.  Nurmis oli tuotemerkki, jota valmisti ainakin Porin Konepaja. Luistinten patentti oli tiettävästi saksalainen. Nurmekset ruuvattiin suoraan kenkään. Kengän anturaan, kannan kohdalle, kiinnitettiin metallipala, jossa oli reikä. Terässä oli vastanuppi, joka sopi kenkään. Näin luistin pysyi jalassa. Sivuruuvilla nurmes kiristettiin vielä paikoilleen.

                                           ♥ ♥ Beate ♥♥