Puutossalmi-Ritoniemi-Vehmersalmi, kukkia ym

 Kuopion Hiltulanlahti Vanuvuori taustalla

 Järvimaisemaa ennen lossia. Ilma oli koko päivän 24.7. utuinen

 Lossikioski Ihme Tuvassa hörppäsimme kahvit

 ja isokoskelo pariskunta uiskenteli lähellä

Jokamiehenoikeudella kävimme verestämässä muistoja, kun joskus 60-luvun lopulla olimme täällä koulukaverin kanssa telttailemassa. Silloin meininki oli hilpeä, pikku veneitä ranta täynnä, keltaisia kupolitelttoja vieri vieressä, nuotiomakkara kärysi, joku rämpytti kitaraa ja me oltiin niin pikku pikku bikineissä...! Nyt ravintolarakennus ränsistyy ja odottaa ilmeisesti purkua. Paikka on nykyisin yksityisomistuksessa ja kuulimme muilta alueella liikkuvilta, että rantakaavoitus on aluillaan.

 varpaani kastelin paikan muistolle, voi jäädä viimeiseksi käynnikseni tällä muistorikkaalla rannalla

 Luonnonkaunis hiekkaranta ja soraharjuniemi oli pitkään veneilijöiden ja karavaanareiden suosiossa. Savon Rivieraksi sitä kutsuttiin ja aikoinaan Kuopion satamasta oli säännöllinen vesibussiliikenne Ritoniemeen.

 Ovatkohan viimeiset kävijät soittaneet jäähyväisvalssin pianolla ...on suuri sun rantas autius...?

 Sinileväkasvustoa rantavedessä - eipä tehnyt mieli uida

 Lomamökit on purettu ja moto kaataa puita - pahin on toteutunut, luonnonkaunis paikka ei ole enää yleisessä käytössä
"Hetki kauneinkin päättyy, tuli sammuu, hiiltyy pois.
Retki nuoruuden säilyy, kuin se unta ollut ois.
Tuli räiskyy nuotiossa, savu hiljaa leijailee
ja nyt illan tummetessa metsä meille kuiskailee."

Haikealta ja pahalta tuntui! Näinkö tämäkin Suottalahden luonnonkaunis hiekkaranta ja soraharjuniemi uinuu vailla retkeilijöitä ja uimareita. Vain ilkivallan tekijät eksyvät paikalle. Uusi omistaja miettii, mitä paikalle kannattaisi rakentaa. Pahin virhe on tapahtunut jo vuonna 2007, jolloin kaupunki möi alueesta noin 11 hehtaaria maata ja tyvialueen vain 130.000 eurolla BlueWhite Resorts -nimiselle yritykselle. Nykyisin paikan omistavat kuopiolaiset Matti, Mikko ja Antti Eestilä . Alue vaatii myös kaavanmuutoksen.

 Asfalttitaidetta Vehmersalmen satamassa

Vehmersalmen silta yhdistää Soisalon saaren pohjoiskärjestään mantereeseen. Ennen 2001 valmistunutta siltaa salmi ylitettiin lossilla. Vaikka senaikaisen Vehmersalmen kunnan keskustaajama sijaitsi mantereen puolella, iso osa kunnasta oli saaressa pelkästään lossiyhteyden, ei lainkaan kiinteän tieyhteyden takana. Siksi pikkukunnalla oli sisämaassa harvinainen saaristokunnan status. Nykyään Vehmersalmi on osa Kuopiota.

Istuimme pitkään rantapenkillä katsellen ohikiitäviä veneitä. Päiväretki kääntyi iltaan ja jätimme toiseen kertaan yhden kivan paikan, jossa olimme aikoneet käydä. 
Kylmälaukusta eväät on syöty, kotiin ajelemme Siilinjärven kautta.

 

Unikoiden värileikkiä. 

Käyn muistoineen menneeseen, sydänkesällä, sadepäivänä

03.06.1979 - vaaleanpunainen ja vaaleansininen olivat elämämme värit silloin. "Muistosi on mulle kallis,

muuta kun jäljell' ei oo.

Aina on mielessä mulla

aika tuo onnellinen..."

11.11.2006 - Nyt lähes kymmenen vuotta myöhemmin voin laittaa kuvan tänne rakkaani hautajaisista. Äiti ja poika laskemassa kukkalaitetta, jollaisen halusin hänen arkulleen laskea. Siunaustilaisuudessa halusin kuulla tämän laulun. Sanat ovat kauniit, huokuvat positiivisuutta ja iloa. Sellainen hän oli.

 Lisään loppuun vielä Hannu Mäkelän tekstiä hänen kotisivultaan http://hannumakela.com/webpage/id/7.html 
"Kun jotain vaikka kuinka ohimennen saa,
pelkää heti, että sen myös pian kadottaa.
Niin elämme me lähes varkain,
kuin turhan totemeina täällä.
Ja kaiken tämän katoavan kauneuden päällä
on aina taivas, avaruus ja tähdet sen -
niin ihmeellinen, hauras, ikuinen."
                                                            - Beate -