Retkellä Tiilikkajärven kansallispuistossa

Tummavetinen Tiilikka-järvi

Tiilikkajärven kansallispuisto on perustettu säilyttämään erämaista järvi-, joki- ja harjuluontoa sekä Tiilikka-järveä ympäröiviä aapasoita. Noin 400 hehtaarin laajuiseen Tiilikkaan mutkittelee soiden halki humuspitoinen Itkonjoki. Järvessä on niukasti vesikasvillisuutta karun suoperäisen veden takia.

Harjut halkovat järven selkää ja puiston soita

Järvimaisemaa hallitsevat matalat ja kapeat, mäntyä kasvavat harjuniemet. Yksi harjanteista jakaa Tiilikka-järven lähes kahtia. Rantoja kiertävät vaaleat hietikot tai järven hiomat kivikot. Herkästi kuluvien harjujen kasvillisuus kestää huonosti kulutusta. Tämän vuoksi niemillä saa kulkea vain merkittyjä polkuja pitkin.
 Metsiä on alle kolmannes puiston maa-alasta soiden peittäessä muun osan puistosta. Eniten on mäntyä kasvavia karuja kangasmetsiä. Kaikkein rehevimmät metsätyypit puuttuvat kokonaan. Metsien linnuista runsaimpia ovat pajulintu, peippo, järripeippo, harmaasieppo, metsäkirvinen ja punakylkirastas.
                                                          http://www.luontoon.fi/tiilikkajarvi

Sunnuntaina teimme päiväretken Tiilikan harjumaisemiin ja lähdimme matkaan Pohjoisniemen pysäköintialueelta, Kajaanintie 1655, Rautavaara. Retkipäivän ilma oli lähes aurinkoinen ja leppeä tuulenvire vilvoitti ilmaa, lämpöä lähes +20 C. Kuvat kertokoot mitä näimme ja koimme. 

Västäräkin pesä rantatörmässä

 

Alueella on ollut muinoin ollut metsäpalo, joka näkyy puista

 Päätepiste. Kalmoniemi näkyy vastarannalla