Sielunmaisemaksi sanotaan maisemaa, jonka keskellä tuntee olonsa hyväksi ja turvalliseksi, josta ei kaipaa minnekään - kotihan se on. Minulla on kaksi kotia, oma- ja etäkoti ja molempia ympäröi luonto, metsää, peltoa ja järvimaisemia, suolampia, kinttupolkuja ja harjurinteitä. Sielunmaisema on paikka, johon ei koskaan kyllästy. Yksi on myös varmaa - sielunmaisemaani en löydä kaupungeista.
Opiskeluaikaan asuin Kuopiossa 12 vuotta, kun perheemme muutti sinne. Aluksi asuimme Kauppakadun sataman puoleisessa päässä isossa puutalossa, Kuopion Osuusmeijerin vastapäätä. Aamuherätyksen sai, kun maitotonkkia lastattiin liukuhihnoille ja kolisihan se. Maito haettiin meijerin myymälästä peilarilla (kannellinen maitohinkki). Mukavia muistoja on noilta ajoilta mutta muutettuamme kerrostaloon tyytyväisyys loppui. Kaupungista on vaikea löytää hiljaisuutta ja minua häiritsi autojen melu. Yölläkään kaupunki ei hiljene.
Omankodin pihasta otettuja kuvia ja lunta meillä on tänä talvena paljon. Potkuri on postin haussa näppärä. Omakotitalon pihassa on aina tekemistä ja siitä tykkään. Suurempiin hommiin saa apua mutta pääosin olen tehnyt itse lumityöt. Poika kävi pudottamassa talon katolta lumet ja naapuri vei ne koneella pois piha-alueelta.
On hyväkin pitää välillä some-taukoa ettei tule some-riippuvaiseksi. Uusimmassa Kodin Kuvalehdessä oli juttua äidistä, joka havahtui asiaan, kun lapsi sanoi "äiti pliis, voitko laittaa sen puhelimen pois." Samassa lehdessä kerrotaan myös toisen ääripään Ristosta, joka pärjää hyvin ilman digiä. (KK nro 3). Sometauon aikana luin kirjoja mm. Finlandia palkitun Juha Hurmeen Niemen (Teos), joka on kerrassaan mainio opus. Runoja rakastavalle oli mieluista lukea otteita vanhoista kansanrunoista ja Kalevalasta. Mm. täältä voitte lukea kirja-arvostelun. Tuli laitettua monipuolisempaa ruokaakin, kun ei jämähdä koneen ääreen tai selaa läppäriä ohikulkiessa samoin kudoin useat sukkaparit ja ompelin kirpputorikankaista keittiöpyyhkeitä ja tyynyliinoja. Mietiskely ja 'haahuilu' ei ole ollenkaan pahasta - moni asia saa oikeat mittasuhteet ja sen voi siirtää käsitelty-mappiin. Maaret Kallion Inhimillisiä kohtaamisia kirjan hankin itselleni ja sitä selaan varmasti ahkerasti.
Oikein ihanaa helmikuun alkua kaikille kävijöille.
Ei taivaalla ole tähtisumua,
on vain mitaton etäisyys planeetalta toiselle
eikä täysikuu ole taivasta pyöreämpi.
Tule joelle
jossa asiat ovat pienempiä,
äänet suloisia.
Ei ikävämme tästä enää kasva.
- Hannu Salakka: Kesä kesältä syvemmin, 1974 -
