Sielunmaisemaksi sanotaan maisemaa, jonka keskellä tuntee olonsa hyväksi ja turvalliseksi, josta ei kaipaa minnekään - kotihan se on. Minulla on kaksi kotia, oma- ja etäkoti ja molempia ympäröi luonto, metsää, peltoa ja järvimaisemia, suolampia, kinttupolkuja ja harjurinteitä. Sielunmaisema on paikka, johon ei koskaan kyllästy. Yksi on myös varmaa - sielunmaisemaani en löydä kaupungeista.
Opiskeluaikaan asuin Kuopiossa 12 vuotta, kun perheemme muutti sinne. Aluksi asuimme Kauppakadun sataman puoleisessa päässä isossa puutalossa, Kuopion Osuusmeijerin vastapäätä. Aamuherätyksen sai, kun maitotonkkia lastattiin liukuhihnoille ja kolisihan se. Maito haettiin meijerin myymälästä peilarilla (kannellinen maitohinkki). Mukavia muistoja on noilta ajoilta mutta muutettuamme kerrostaloon tyytyväisyys loppui. Kaupungista on vaikea löytää hiljaisuutta ja minua häiritsi autojen melu. Yölläkään kaupunki ei hiljene.
Omankodin pihasta otettuja kuvia ja lunta meillä on tänä talvena paljon. Potkuri on postin haussa näppärä. Omakotitalon pihassa on aina tekemistä ja siitä tykkään. Suurempiin hommiin saa apua mutta pääosin olen tehnyt itse lumityöt. Poika kävi pudottamassa talon katolta lumet ja naapuri vei ne koneella pois piha-alueelta.
On hyväkin pitää välillä some-taukoa ettei tule some-riippuvaiseksi. Uusimmassa Kodin Kuvalehdessä oli juttua äidistä, joka havahtui asiaan, kun lapsi sanoi "äiti pliis, voitko laittaa sen puhelimen pois." Samassa lehdessä kerrotaan myös toisen ääripään Ristosta, joka pärjää hyvin ilman digiä. (KK nro 3). Sometauon aikana luin kirjoja mm. Finlandia palkitun Juha Hurmeen Niemen (Teos), joka on kerrassaan mainio opus. Runoja rakastavalle oli mieluista lukea otteita vanhoista kansanrunoista ja Kalevalasta. Mm. täältä voitte lukea kirja-arvostelun. Tuli laitettua monipuolisempaa ruokaakin, kun ei jämähdä koneen ääreen tai selaa läppäriä ohikulkiessa samoin kudoin useat sukkaparit ja ompelin kirpputorikankaista keittiöpyyhkeitä ja tyynyliinoja. Mietiskely ja 'haahuilu' ei ole ollenkaan pahasta - moni asia saa oikeat mittasuhteet ja sen voi siirtää käsitelty-mappiin. Maaret Kallion Inhimillisiä kohtaamisia kirjan hankin itselleni ja sitä selaan varmasti ahkerasti.
Oikein ihanaa helmikuun alkua kaikille kävijöille.
Ei taivaalla ole tähtisumua,
on vain mitaton etäisyys planeetalta toiselle
eikä täysikuu ole taivasta pyöreämpi.
Tule joelle
jossa asiat ovat pienempiä,
äänet suloisia.
Ei ikävämme tästä enää kasva.
- Hannu Salakka: Kesä kesältä syvemmin, 1974 -
Teillä on kaunis luminen talvi. Ihania lumen ja auringonvalon kuvia!
VastaaPoistaTietokoneen äärellä aika huiskahtaa jouduin, jää muut touhut tekemättä.
Hyväksi olen huomannut harventaa postausten tekemistä noin kerran viikossa, ehtii muita puhteita tehdä.
Mukavaa viikonloppua Sinulle!
Kiitos Liplatus. Harvoin tulee postattua tänne, pitäisi edes kerran viikossa. Enemmän taidan käydä muiden blogeissa kommentoimassa ☺
PoistaIhan hytkäytti tuo Sielunmaisema! Hirmunen ikävä tuli sinne missä se on. Pakko tunnustaa ettei se ole ihan täällä.
VastaaPoistaPaljon vähemmän tulee oltua nyt tietokoneen ääressä, on niin paljon ollut lumitöitä ja uunien lämmitystä. Mut kun koneen avaa niin aika kuluu nopeasti tässä.
On teilläkin ihan Kunnioitettavat lumikinokset :)
Kiitos Emilie. Toivon, että löydät oman sielunmaisemasi. Olin ehkä liiankin jyrkkä, kun kirjoitin ettei sitä löydy kaupungista. Pikkukaupungista paremmin ja joutuvathan ihmiset muuttamaan monesti elämänsä aikana ja on vaan kotiuduttava. Luulen, että siihen auttaa, jos löytää uusia tuttavia ja ystäviä.
PoistaSielunmaisemasi on kaunis ja talvinen. Minun sielunmaisemani on mökillä. Kiitos, kun liityit lukijakseni. Liityin myös sinun lukijaksi.
VastaaPoistaKiitos Ansu ja kesämökkipaikka on hienoa omistaa. Meilläkin oli mutta se on myyty, kun emme aikoinaan joutaneet siellä olemaan ja muutenkin asumme maaseudulla.
PoistaMinullakin on muistikuva Kuopion meijeristä. Olin pieni tyttö kun kerran kävin isän kanssa meijerillä tervehtimässä isän serkkua, joka ajoi maitoautoa Karttulasta Kuopioon. Tonkat kolisivat.
VastaaPoistaMinun sielunmaisemani taitaa olla järvimaisema, jota katselen kajakissa istuen. Siinä ja sillä hetkellä tunnen oloni hyväksi enkä kaipaa minnekään.
Kiitos seita. Oijoi ne kajakkiretkesi kuvat ovat ihania ja tunnelma välittyy niistä tännekin ja se hiljaisuus vain luonnon äänet ympärillä. Kuopio jutut kiinnostavat ja löysin Facebookista vanha Kuopio ryhmän, jonne on aika paljon laitettu vanhoja kuvia Kuopiosta. Harmi, kun ei itse tullut otettua kuvia siitä puutalosta, missä asuimme. Asunto oli tosi iso ja muistan ettei meillä ollut tarpeeksi huonekaluja jokaiseen huoneeseen. Kahdessa huoneessa asui pari opiskelijaa vuokralla jokunen vuosi.
PoistaIhana on sielunmaisemasi.
VastaaPoistaKiitos enkuli. Ja sinulla ei siellä myös ihanat maisemat. Pohjois-Karjalan vaarat ovat niin upeita ja Pielinen...aah!
PoistaVirhe taas...siis sinulla ON siellä ihanat maisemat,
PoistaAh, sielunmaisema...jo on kovin ikävä sitä omaani.
VastaaPoistaKaupungissa ei ole minunkaan sielullani maisemaa, olla vain täytyy vielä jokunen tovi työn takia.
Olen unohtanut laittaa blogisi omani lukulistaan, ja siksi olen unohtanut täällä käydä.Nyt menikin sitten aika rattoisasti kun luin ihania runoja ja katselin mielenkiinnolla vanhoja valokuvia,Hienoista kuvistasi puhumattakaan.
Mukavaa alkavaa viikkoa! <3
Kiitos Mirjam-Matilda. Löydät sinä sen omasi vielä. On kaupungeissakin kauniita paikkoja mutta sitä hiljaisuutta ei löydä kuin laidoilta eli autolla on lähdettävä matkaan. Kaupunkien lenkkipoluilla on aina muita kulkijoita ja minä niin tykkään mennä omassa rauhassa yksin tai mieskaverin kanssa. Onneksi on säilytetty luonnonsuojelualueita kaupunkien ympäristössä muuten kai pian kunnon metsiä ei enää Suomessa kasva, on vain suuria aukkohakkuita.
PoistaKiitos kauniista postauksesta, Beate! Terkuin Aili♥♥♥
VastaaPoistaHeikun keikun!
VastaaPoistaSome -riippuvuus on kyl ihan todellista. Miä joudun töissä käyttää puhelinta työkaluna tosi paljon, kun kaikki työt näkyy ja kirjataan sinne. Se jää jotenkin päälle ja huomaan kotonakin olevani tosi herkällä korvalla puhelimen kanssa ja välillä pitää räplätä ihan muuten vaan.