Marja-Leena Mikkolan runo Tyttö ja tanssiva karhu (kokoelmasta Lauluja 1979), sävellys Kaj Chydenius, esitys Anneli Saaristo. Upea biisi ja koskettava tulkinta.
Niko Peltonen on blogissaan analysoinut Mikkolan tekstiä, käykääpä lukemassa.
"Vuonna 2005 tehdyssä haastattelussa Marja-Leena Mikkola sanoo runonsa voivan sijoittua mihin maailmanaikaan hyvänsä, sillä "aina on tulta ja sauhua, kauhua ja kuolemaa". Silti taide – runo, laulu, teatteri, sirkus – jatkaa kulkuaan vuosisadasta toiseen. Sen markkinatie on olevinaan keveä, mutta se vaatii veronsa. Syvempään tulkintaan kirjailija ei antaudu, sillä runo "saa jäädäkin vähän salaperäiseksi". Keittiönpöydän ääressä se joka tapauksessa syntyi." (Yle Elävä Arkisto)
Niko Peltonen on blogissaan analysoinut Mikkolan tekstiä, käykääpä lukemassa.
"Vuonna 2005 tehdyssä haastattelussa Marja-Leena Mikkola sanoo runonsa voivan sijoittua mihin maailmanaikaan hyvänsä, sillä "aina on tulta ja sauhua, kauhua ja kuolemaa". Silti taide – runo, laulu, teatteri, sirkus – jatkaa kulkuaan vuosisadasta toiseen. Sen markkinatie on olevinaan keveä, mutta se vaatii veronsa. Syvempään tulkintaan kirjailija ei antaudu, sillä runo "saa jäädäkin vähän salaperäiseksi". Keittiönpöydän ääressä se joka tapauksessa syntyi." (Yle Elävä Arkisto)
 |
| Kuva: Pinterest |
Siitä on monia vuosia kun viimeksi olen kuunnellut tämän laulun.
VastaaPoistaMusiikki on todella moni ilmeistä ja sanomallista.
Paatoksellisuus, soljuvuus, keveys...tunteita liikkeelle saava.
Hyvää alkanutta uutta vuotta 2019!
Piti oikein tulla tänne kurkkaamaan jos löytyisi se "lottoetiäinen" ;) Hyvää alkanutta vuotta sinne :)
VastaaPoistaOlen isännän kotona viikonloppukylässä ja telkkari tuossa vieressä auki,joku "miestenleffa"meneillään.Tämä varmasti vaatii hiljaisuutta kuuntelemiseen,täytyy odottaa,että pääsee kotiin rauhassa kuuntelemaan.
VastaaPoista