Veijo Rönkkösen patsaspuisto Parikkalassa - Itärajan matka osa 1

Ihmeellinen, sykähdyttävä, villi, outo, ainutlaatuinen koko maailmassa, mystinen, inhimillisten tunteiden koko kirjo! Maaginen puutarha, jossa kaikkein myrskyisimmät kuvat ovat rinnakkain patsaiden kanssa, jotka huokuvat lempeyttä, keveyttä, onnellisuutta, lapsuuden viattomuutta.
Suomen tunnetuimman ja merkittävimmän Ite-taiteilija Veijo Rönkkösen Patsaspuisto muodostuu 560 betonipatsaasta ja lajirunsaasta puutarhasta. Puisto on taiteellisesti korkeatasoinen ja yksi erikoisimmista fantasiapuutarhoista koko maailmassa.
Kosketti minua syvästi ja vietimme paikassa varmaan yli kolme tuntia. Ostin Mystinen Puutarha -kirjan, kuuntelimme ja katselimme tarinoita Veijon elämästä Paratiisin puutarhuri -näyttelyssä puiston autotalli/varasto -rakennuksessa, samassa paikassa jossa Veijo työsti lähinnä patsaidensa päitä. Jannen upea yhdeksi kesäksi tarkoitettu kokonaistaideteos on yleisön pyynnöstä jätetty toistaiseksi pysyväksi näyttelyksi. Mukana on lisäksi Veli Granön videoteos jossa Veijo Rönkkösen tunteneet muistelevat taiteilijaa ja hänen elämäänsä. Mies kuvasi meille elämänsä patsaiden kautta, eli elämänsä loppujen lopuksi rakkauden ympäröimänä. Paratiisin puutarhuri, paperityömies Veijo jätti jälkeensä taide-elämyksen vailla vertaa!

 

Omat kuvani ovat huonoja, koska aurinko paistoi ja muutenkaan en pystynyt keskittymään tarpeeksi kuvaamiseen, koska kävijöitä oli paikalla runsaasti. Puistossa on penkkejä ja osan aikaa vain istuin ja sulattelin kaikkea näkemääni. Minkä valtavan työn Rönkkönen on tehnyt 45 vuoden aikana ja kaiken leipätyönsä ohella! Millainen määrä betonia onkaan patsaisiin kulunut! Kaiken uurastuksen hän on tehnyt omaksi ilokseen eikä ole perinyt eläissään pääsymaksua puistossa kävijöiltä. Veijo ei ollut pelkästään patsaiden tekijä vaan myös puutarhuri. Kasveja arvioidaan olevan yli 500 lajiketta, osa istutettuja ja paljon luonnonvaraisia. Veijo oli valanut kulkuväylille betonilaattoja, joissa oli jokaisessa hänen jalan- tai kädenjälkensä osoittamassa toivotun kulkusuunnan.

 

Veijo oli myös kiinnostunut valokuvaamisesta ja vuosina 1993-95 otti satoja kaksoisvalotuskuvia tavallisella filmikameralla. Rönkkösen siluetin ja puutarhan kukat yhdistävistä kaksoisvalotuskuvista elämänkerran kirjoittaja Veli Gränö on kirjassaan todennut: "Puutarhan tulevat ihailijat voivat kuvia katsellessaan kuvitelle taiteilijan kuolemattoman hengen sulautuneen kukkiin ja leijuvan paikan yllä."

Teokset ovat surrealistisia=ylirealistisia, taiteilija ottaa vapauden kuvata todellisuutta omin keinoin.

Patsaissa on myös paljon eläin- ja kasviaiheisia. Patsaspuiston nettisivuilla voitte tutustua lisää Veijo Rönkkösen elämään ja patsaisiin. Alla olevilla Raamatun ja Lauri Viidan säkeillä sain purettua mielestäni jotain niistä tunteista, mitä koin patsaspuistossa.
 

2:8 1. Moos. 13:10
Herra Jumala istutti puutarhan itään, Eedeniin, ja sinne hän asetti ihmisen, jonka oli tehnyt.Herra Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita katsella ja joiden hedelmät olivat hyviä syödä, ja paratiisin keskelle hän kasvatti elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun.

 

"...Tullut olen luiseen palloon -

toden totta, ihmiskalloon!

 

Jokin ääni selittää:

- Tämä on se sairas pää,

jossa hulluus sikiää.

Liekö syytä muotin vuodon,

seoksen vai valun muodon?

Toistaiseksi jääköön tälleen,

kunnes palaa kauhaan jälleen.-

Jokin oikku, outo ihan,

olemukseen ihmislihan

siittää täällä himon, vihan,

joissa onnen alkuaineet,

surun, ilon vuorolaineet,

muodon saavat nurjan aivan:

riitasoinnun, tunnonvaivan,

joista myrkyt paheen, hyveen

tihkuu joka taimen tyveen...

 

...Olin varjo Suuren Myllärin,

joka syvään, syvään rauhaan

Suuren Aution

valaa takaisin

betonimyllärin -

pienen, pienen kohtalon

sementtikeuhkoin

ja hattureuhkoin."

                          - Ote Lauri Viidan runosta: Betonimylläri -

"...Yhä liikkuu Henki täällä.

Mitä ei voi silmin vajain
nähdä, siitä unta nähkää.
Aina uuden aamun eteen
luojankämmen tuutii tähkää.
Aina sataa tulvaveteen
lastut arkinrakentajain.
Lienet eläin taikka puu,-
kaikin soluin, sydämin
usko, tahdo jotakin,
niin se kerran tapahtuu!

Tuhat kertaa tuhat vuotta
mitään ei voi tehdä suotta."
                          - Ote Lauri Viidan runosta: Luominen -

Länsirannikolla osa 3

 Södra Vallgrundin kylässä sijaitseva Sommaröhallen. Myynnissä on kaikenlaista käsityötä, kalasäilykkeitä, leivonnaisia, kukkia, kirjoja, kortteja ym. Tällä kertaa joimme vain kahvit ja söimme makoisat sitruunamuffinsit.

Tämä kuva ei ole enää saaristosta vaan vaasalainen pizzaravintola. Näppäsin kuvan, kun koko talo oli verhoutunut köynnöskasvien peittoon. Onkohan tämä villiviiniä vai humalaa?

Vähäkyrön kirkko ja sankarihautausmaa. Muistomerkki Ilmari Wirkkala (1922). Kirkkoon ei valitettavasti päässyt sisään.

Tienvarsimaisemia - vilja- ja kaalipeltoa

 Isonkyrön vanha kirkko on keskiaikainen kivikirkko Isossakyrössä Kyrönjoen  rannalla. Pyhälle Laurentiukselle omistettu kirkko on rakennettu vuosien 1513–1533 välisenä aikana. Ajoitus on keskiaikaisista kirkkorakennuksista Suomen varmimpia ja tarkimpia.
Se on nykyään niin sanottu autiokirkko eli jäänyt pois säännöllisestä jumalanpalveluskäytöstä uuden Isonkyrön kirkon valmistuttua vuonna 1877. Kesäisin siellä pidetään Isonkyrön seurakunnan jumalanpalvelukset ja myös musiikkitilaisuuksia ja se on auki kirkkoon tutustujille. Kirkkoon sopii noin 400–500 henkilöä.
Isonkyrön vanha kirkko sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ja se on suojeltu vuonna 1891 Vaasan läänin maaherran päätöksellä. Kirkon ympärillä oleva hautausmaa ei ole enää aktiivikäytössä.

 Isonkyrön kirkko on kuuluisa 1560-luvulla tehdyistä yhteensä 114 kalkkimaalauksesta, jotka kiertävät kirkkoa nauhamaisesti kolmessa rivissä. Ylimmän rivin maalaukset esittävät Ensimmäisen ja Toisen Mooseksen kirjan tapahtumia. Keskirivissä esitetään tapahtumia Jeesuksen elämästä ja alin rivi käsittää vertauksia pyhäpäivien saarnoista. Maalausten teettämisen kustansi omin varoin kirkkoherra Jaakko Geet. Vuonna 1666 kirkkoherra Isak Brenner peitätti kuvat kalkkilaastilla ja niiden olemassaolo unohtui vähitellen. Maalaukset löydettiin ja otettiin esiin vuonna 1885. Ne entisöitiin ensimmäisen kerran vuosina 1926–1927 ja myöhemmin 1930-luvulla ne restauroi taiteilija Oskari Niemi. Maalausten viimeisin konservointi tehtiin 1978–1984. (Wikipedia)

Isonkyrön vanhassa kirkossa esitetään 1.8. kirkko-ooppera, noin tunnin mittainen kantaesitys Elämänkuvat, säv. Olli Kortekangas, libretto Pia Perkiö. Elämänkuvat on omistettu Irma Rewellin muistolle.
Isossakyrössä järjestetään myös jokavuotiset 1700-luvun markkinat 9.- 11.8.19 kotiseutumuseon ja vanhan kirkon alueella.

Osuimme paluumatkalla aivan vahingossa näihin Kyrönjoen maisemiin. Peltokosken ja Kirkonkosken välissä sijaitsee vanha Ylistaron Osuusmeijeri. Katselin tältä kohtaa, että mikähän pato tai putous näkyy kauempana? Onko tässä muinoin ollut mylly tai saha? Nyt rakennelmat ovat sortuneet ja vesi virtasi kahdessa tasossa. Sorsapoikue uiskenteli padon reunamilla, kun lähestyimme rantaa. Löysin netistä sen verran tietoa, että nämä ovat vanhan voimalaitoksen jäänteitä, osa on myös luonnonkalliota.

Panoraamakuva alueesta

Kotimaan matkailu on se 'meidän juttu' ja monen muunkin nykyisin. Kotimaan matkailu on lisääntynyt merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana. Netistä löytyy kaikki tieto kiinnostavista kohteista ja reiteistä. Ennen lähdettiin lähinnä sukuloimaan tai kyläilemään kotiseudulta, kartat olivat paperikarttoja, kulkuneuvo vanha Mosse tai kupavolkkari, joka reistaili koko matkan ajan. Miten helppoa onkaan etsiä jo kotona paikat ja välimatkat karttaohjelman avulla ja näpytellä ne auton navigaattoriin. Ja joka kerta löytyy uusi kiinnostava seutu tai nähtävyys, kun ei ajele pelkkiä pääteitä. Kiitos lukijoille matkaseurasta. Kiinnostaisi tietää matkailetteko mieluiten kotimaassa vai ulkomailla? Ensi viikolla käännämme auton nokan itään päin.

Kuvat ovat Huawei P20 Pro kännykälläni kuvattuja ja mielestäni ovat uskomattoman teräviä. Zoomauskuvia ei saa kännykällä tarkkoja mutta kun klikkaa kuvia ne näkyvät vielä tarkempina.