Tonttujen matkassa

Tontut ovat tunnetusti hyvin kotiseuturakasta väkeä ja voivat elää tutuilla asuinpaikoillaan jopa satavuotiaiksi. Hyvin usein ne asettuvat seuduille, missä luonto on lähellä, koska sieltä ne saavat puhdasta ruokaa. Tonttujen herkkua on luonnonkala kaikessa muodossa. Lohi maistuu graavattuna, lämmin- ja kylmäsavustettuna ja uunissa paistettuna. Kuha ja siika ovat herkkua samoin paistetut ahvenet ja muikut. Pikkukaloista isä valmistaa patakukkoa. Syksyisin kerätään porukalla mustikoita, puolukoita ja karpaloita, joista tonttumuori tekee piiraita ja hilloja ja osan pakastaa talven varalle. Taavi-tonttu kerää sienet. Kanttarellimuhennos on sen herkkua ja Bertta-muori valmistaa sitä joka syksy. Lapsetkin siitä tykkäävät.

Tontuilla on oma puutarhahalme, jossa kasvaa perunaa, sipulia, porkkanaa, kesäkurpitsaa ja joskus vahvassa maassa on kasvanut jättiläismäinen talvikurpitsa. Sen lapset Teppo ja Viivi käyttävät halloweenaskarteluun jättilyhdyksi. Vahva ja tuore ruoka takaavat sen, että tontuilla riittää virtaa vuoden tärkeimpään tehtävään - toimia joulupukin apureina. 

Ennen joulua joulukuussa ne vielä tekevät kotiseuturetken ja tarkastavat, että paikat ovat kunnossa. Joulun jälkeen ne vetäytyvät ansaitulle talvilevolleen. Sain tontuilta luvan julkaista täällä blogissani niiden retkikuvia. Suurkiitos tonttuperheelle. Kaikki kuvat löytyvät täältä KLIK.

Haapamäen näkötornista näkyy kauas. Mäen korkeus on 178 m merenpinnasta ja tornin korkeus 18 m. Torniin kiipeäminen on jokaisen omalla vastuulla ja pienin  Bertta-tonttu ei uskalla vielä kiivetä ylimmälle tasanteelle.

Äyskosken rannalla näkee perhokalastajia ja siellä voi ihailla kosken kuohuja ja majoittua viihtyisästi. 

Pirunpelto Talluskylän Tuppilahdessa on myös nähtävyys. Tonttuperheellä on joskus muinoin ollut kesämökki näillä seuduilla.

Nyt seikkaillaankin jo Tervonsalmen leirikeskuksessa. Tontut suosittelevat sitä rauhoittumispaikaksi hiljentymistä ja sisäistä rauhaa kaipaaville nyky ihmisille.

 

Eerikkala Golfissa voi opetella pallon lyönnin hienouksiin. Äiti-tonttu tietää muutaman golfsanaston kuten hole-in-one, birdie, griini, handicap, putti ja on katsonut peliä joskus kentän laidalta. Voisihan sitä olla vaikkapa mailatyttönä.

Joka kesä tonttuperhe vierailee Manginniemen ulkoilualueella. On siellä pehmeä hiekkaranta ja viihtyisä kota ja laavu. Niemen rantoja kiertävillä poluilla voi ihailla järvimaisemia ja samalla kuntokin kohoaa. 

Vierasvenesatamassa on myös talviuintipaikka. Uintipaikan läheisyydessä on kota ja savusauna, josta voi ihailla näkymiä Tervonsalmen sillalle. Isä-tonttu on joskus pulahtanut avantoon mutta äitiä moinen hirvittää. Moni kertoo, että pulikointi jäiden seassa kohottaa vastustuskykyä ja antaa muutenkin taivaallisen rennon jälkitilan. Pannaan mietintään.

Pohjalammen ympäristössä on kuntopolku ja lintujen bongailutorni. Täällä ovat pesineet mm. kurki, punasotka, silkkiuikku ja naurulokki. Harvinaisin lammella tavattu on luhtakana.

Äiti-tontun jalat jo kaipasivat lepoa ja se köllähti lampaantaljalle ihailemaan Huuhtajankosken kuohuja.

Hiidenvuoren pirunkirkko löytyy Pulkkaniementien läheisyydestä. Luolalla on pituutta 7 metriä ja isä-tonttukin mahtui siellä seisomaan. Äiti on niin tottunut olemaan tupatonttuna, että ei ole vielä uskaltautunut astumaan luolaan.

Toivotan kaikille blogissani piipahtaville oikein rentouttavaa joulunaikaa! 🎄🤶🎆🎅✨

"...Eivät askelet, jotka astun eteenpäin

muuta minua yhtään nuoremmaksi,

sillä niin paljon minä olen kulkenut,

että minun olisi pitänyt palata kohtuuni,

ensimmäiseen avaruuteen, jonka äärettömyydessä leijuin

liekaani sidottuna kuin astronautti.

Taivaan latva on käden ojennuksen päässä,

lähempänäkin, eikä askel vie eteenpäin, vaikka se

peilautuisi ohikulkevien silmistä, eikä ohitse

mikään kulje ja Linnunrata, jos jotakin,

on hiustesi polku yön lakanalla, syntymän ja kuoleman

takkuinen sumppu." 

                             - Tomi Kontio /Taivaan latvassa, 1998 -

Sinivalkoista-haaste 2020

Maisemia kevät-kesä ja Suomen kansallislintu - joutsen. 

"Halk' illan ruskon auermaan
käy lento joutsenen.
Se laskee lahden hopeaan
ja soutaa laulellen.
Se lauloi: "Auvo taivainen
on armas Suomenmaa,
sen päivä mennä levollen,
yökaudet unhoittaa..."

                     - J.L.Runebergin runon Joutsen I säe -

Kesäinen kuva äidistäni sinivalkoisessa mekossaan ja kimppu luonnonkukkia. Kuva otettu 12.7.2009 kuukautta vaille 82-vuotiaana. Tämän kuvan ottamisesta äiti eli vielä vähän vajaa yhdeksän vuotta.

Sodankylän kirkko, otettu käyttöön 1859. Uudelle kirkolle alkoi olla tarvetta, kun vanha kirkko kävi ahtaaksi ja alkoi rapistua. Blogistani löytyy kuvia myös vanhasta kirkosta (rak. 1689).

Kermansaven  Lapin aiheiset vuodenaikataulut. Muistaakseni maalannut Osmo Omenamäki. Kuva on tumma, kun huono valaistus

Yläkuvassa Arabia Heljä Liukko-Sundström seinälaatta 21x25,5 cm: Nyt ja aina (2008) ja alakuvassa samalta taiteilijalta Pullukkakukat (1992). Kaikki taulut siis löytyvät omasta kodistani ja piti netistä tarkistaa taulujen nimet ja valmistusvuodet.

Osallistun tällä postauksella Tiiu Puutarhahetki blogin Sinivalkoista-haasteeseen. 

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ! 🇫🇮

Joulukuun murusia 1

Iso olkipukki koristaa kylän raittia. Kuvaa jää rumentamaan liikennemerkin tausta enkä ehdi sitä nyt retusoimaan pois. 

Kataja (Juniperus) on kaunis marjainen havukasvi. Entisaikaan siitä tehtiin luutia, joilla pyyhittiin pölyt nurkista ja saatiin tupa tuoksuvaksi. Suomessa kasvava kotikataja viihtyy tuoreissa kangasmetsissä ja se on kestävä eikä säikähdä kuivuutta. Kataja voi elää yli 1000-vuotiaaksi. Katajaa poltettiin entisaikaan huoneissa ja kaduilla kulkutautien vaivatessa. Flunssakautena katajan marjoja ja neulasia voi keittää ja höyryttää. Marjat sopivat myös liharuokien mausteeksi. Suomalainen sanonta: Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa. (kuva:Pixabay)

Tuhka jäljelle jäi! Meitä niin onnisti, että saimme viikonlopulla ja eilen poltettua valtavan oksa- ja lehtikasan pihasta. Koko kasaa ei olisi voinut sytyttää kerralla vaan siitä oli kannettava nuotiopaikalle pieniä määriä. Kaksi päivää hommassa meni ja vielä tänään tuhka hehkui kuumuutta. Kasassa on useampi kottikärryllinen puhdasta koivuntuhkaa. Entisaikaan tuhkaan on sekoitettu vettä ja saatu tuhkalipeää, jota on käytetty mm. saippuan valmistuksessa, kansanlääkinnässä ja kasvivärjäyksessä. 

Toivomurusena lopuksi:

"Toivo elää voimakkaasti ihmisten välisissä suhteissa ja yhteydessä toiseen ihmiseen. Kukaan meistä ei elämässä pärjää yksin. Hyvä elämä rakentuu aina yhdessä toisten kanssa. Ihminen kaipaa enemmän läsnäoloa kuin suurieleisiä tekoja." (Maaret Kallio)

Minulla on hyvä ystävä, jonka kanssa soittelemme usein. Viimeksi ystävä totesi, ettei hän ole varmaan kuukauteen nauranut yhtä hersyvästi ja rennosti kuin pitkän puhelumme aikana. Miten usein ihmisen mieli tahtoo jäädä ikäviin asioihin kiinni, ilo ja mielihyvä jää puuttumaan päivistä. Jo puhelinkohtaaminen voi olla molemminpuolisesti voimaannuttava. Huumori on oiva lääke märehtimiseen ikävissä asioissa. 

😃😄 Toiveikasta joulukuuta juuri Sinulle ystävä!