tiistai 1. joulukuuta 2020

Joulukuun murusia 1


Iso olkipukki koristaa kylän raittia. Kuvaa jää rumentamaan liikennemerkin tausta enkä ehdi sitä nyt retusoimaan pois. 
Kataja (Juniperus) on kaunis marjainen havukasvi. Entisaikaan siitä tehtiin luutia, joilla pyyhittiin pölyt nurkista ja saatiin tupa tuoksuvaksi. Suomessa kasvava kotikataja viihtyy tuoreissa kangasmetsissä ja se on kestävä eikä säikähdä kuivuutta. Kataja voi elää yli 1000-vuotiaaksi. Katajaa poltettiin entisaikaan huoneissa ja kaduilla kulkutautien vaivatessa. Flunssakautena katajan marjoja ja neulasia voi keittää ja höyryttää. Marjat sopivat myös liharuokien mausteeksi. Suomalainen sanonta: Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa.
(kuva:Pixabay)

Tuhka jäljelle jäi! Meitä niin onnisti, että saimme viikonlopulla ja eilen poltettua valtavan oksa- ja lehtikasan pihasta. Koko kasaa ei olisi voinut sytyttää kerralla vaan siitä oli kannettava nuotiopaikalle pieniä määriä. Kaksi päivää hommassa meni ja vielä tänään tuhka hehkui kuumuutta. Kasassa on useampi kottikärryllinen puhdasta koivuntuhkaa. Entisaikaan tuhkaan on sekoitettu vettä ja saatu tuhkalipeää, jota on käytetty mm. saippuan valmistuksessa, kansanlääkinnässä ja kasvivärjäyksessä. 

Toivomurusena lopuksi:

"Toivo elää voimakkaasti ihmisten välisissä suhteissa ja yhteydessä toiseen ihmiseen. Kukaan meistä ei elämässä pärjää yksin. Hyvä elämä rakentuu aina yhdessä toisten kanssa. Ihminen kaipaa enemmän läsnäoloa kuin suurieleisiä tekoja." (Maaret Kallio)

Minulla on hyvä ystävä, jonka kanssa soittelemme usein. Viimeksi ystävä totesi, ettei hän ole varmaan kuukauteen nauranut yhtä hersyvästi ja rennosti kuin pitkän puhelumme aikana. Miten usein ihmisen mieli tahtoo jäädä ikäviin asioihin kiinni, ilo ja mielihyvä jää puuttumaan päivistä. Jo puhelinkohtaaminen voi olla molemminpuolisesti voimaannuttava. Huumori on oiva lääke märehtimiseen ikävissä asioissa. 

😃😄 Toiveikasta joulukuuta juuri Sinulle ystävä!

17 kommenttia:

  1. Huumori on lääke.
    Kouluelämässä oli paljon naurua. Jotkut murkkuikäiset olivat synnynnäisiä koomikkoja. Tyypin ei tarvinnut kuin kävellä luokkaan tietty ilme kasvoillaan, niin kaikki alkoivat nauraa.
    Kun lapsia oli perheessä, niin silloin oli myös iloa, tilannekomiikkaa ja muuta. Nyt vanhana toisen vanhan kanssa asuessa pitää ihan itse löytää huumoria. Maailmanpolitiikka tarjoaa ironista huumoria, mutta se ei ole samaa kuin lämmin hyvistä ihmissuhteista syntyvä hauska.
    Iloista joulukuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen huomannut, että oikein sielun pohjalta lähtevä nauru rentouttaa lihaksia ja virkistää päivää. Onnekseni olen löytänyt huumoria viljelevän mieskaverin :). Hänellä on aina suu pienessä naurunvirneessä. Itsekin hymyilen paljon ja muistan työelämästä, miten ilopilleri työkaverina oli piristys koko työyhteisölle.

      Poista
  2. Onpas hauska olkipukki teillä tien laidalla. Onni on ystävät,jotka nauraa ja saa sinut nauramaan. Joulukortteja ajattelin tänään kirjoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aikku kommentista ja tuo olkipukki saa autoilijoiden päät kääntymään. Nyt meillä on some-kanavat ja live-yhteydet läheisten kanssa, joten sekin helpottaa elämistä tässä epävarmuuden ajassa ja rokotteen odotuksessa.
      Minäkin laitan edelleen joulukortteja postin kautta.

      Poista
  3. Tällä hetkellä ihmiset surevat koronarajoituksia ja sitä, ettei voi tavata läheisiä ja kavereita. Miltei jokaisella on kännykkä ja kyky sitä käyttää. Nyt, jos koskaan, on hyvä aika muistaa tuttuja lyhyellä tai pidemmällä puhelulla. Ja kuten sanoit, huumoria on mainio piristys päivään kuin päivään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, että nyt on aika soittaa mieluummin kuin mennä käymään. Ihmisistä huomaa kuinka ahdistuneita he ovat, kun ei enää uskalla mennä tuttuihin paikkoihin tai tavata ihmisiä. Elämme ihmeellisessä pelon ilmapiirissä.

      Poista
  4. Minä olen sitä mieltä, että ihminen selviää monesti ihan hyvinkin yksinkin. Onnellisuuteen tarvitaan sitten usein muitakin - ihmisiä tai eläimiä.

    Hyvä ystävä on elämässä melkein parasta, mutta hyvä on löytää omakin perusta, jolloin ystävä on pelkkää bonusta. Toisen varaan perustuva onni ja elämä on kuitenkin aika haurasta.

    Sen sijaan, että antaisimme onnellisuutemme riippua muista, voisimme jakaa onnellisuuttamme muille, tehdä siitä yhteistä. Samoilla jäljillä siis 🌺.

    VastaaPoista
  5. Yksin selviää ja on monesti pakko selvitä mutta ehkä tarkoitin yksin jäämistä, kun vaikkapa puoliso kuolee. Viihdyn itsekin oikein hyvin yksin mutta kokonaan yksinäisyydessä eläminen kuihduttaa ihmisen nopeasti. En olisi halunnut elää yksin tai koiran kanssa ja siksi perustin perheen. Nyt vanhempana elän etäsuhteessa ja en koe olevana koskaan yksin. Enkä mielestäni ole koskaan perustanut onneani toisen varaan, koska parisuhteessakin olemme kaksi erillistä ihmistä.

    Pysyvään onnellisuuteen tarvitaan mielestäni toinen ihminen. Nykyinen ihminen elää keskellä kaikenlaisia virikkeitä mutta tuntee silti turhautumistä ja stressiä. Puhumme tässä ehkä hieman eri asioista. Kyllä edelleenkin olen Maaret Kallion kanssa samaa mieltä.



    VastaaPoista
  6. Ihana postaus ja toden totta: huumori on paras ilopilleri harmauteen ja alakuloon. Muistui mieleeni tuosta katajan kuvasta. Vanha mammani pyysi meitä lapsia keräämään katajanmarjoja. Tummia piti olla tietty määrä ja noita vihreitä vähän vähemmän. Mamma laittoi marjat väkiviinaan ja marjat antoivat lääkkeen ominaisuuden viinalle liottuaan viinassa kauan kauan. Tuota ihmelääkettä saimme kovaan yskään sormustimella tarjoiltuna (siis tosi tosi vähän) ja yskä lähti, samoin kurkkukipu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos enkuli. Hienoa, kun muistit vanhan lääkereseptin katajanmarjoille. On ne ihmiset entisaikaan rohdot osanneet laittaa. Uskaltaisikohan kokeilla ;). Vois ollakin se ihmelääke koronaan :)!

      Poista
  7. Sanonta -huumorinkukka on kaunein kukka, ei ole ihan tuulesta temmattu. Kyllä siinä perää on, että huumoria viljevät selviävät sillä joskus kiperistäkin tilanteista.
    Korona ei juurikaan ole rajoittanut minun elämääni. Olen paljon itsekseni, vaikka meitä asuu hyvässä yhteisymmärryksessä kaksi tässä osoitteessa. Sos. suhteet hoituvat puhelimitse ja kirjeitse.
    Olkipukkinne on mainiota tilataidetta. Ei sentään kukaan ole innostunut polttamaan, kuten Taalainmaan olkipukin on käynyt usein.
    Katajanmarjoja olen joskus kerännyt, keittänyt juomaksi. Myös maustanut riistaruokia.
    Oppityttönä sain olla myös lapsena saippuan valmistuksessa. Lipeää siinä oli mukana. Leppoisia joulukuun päiviä sinulle,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä ole korona rajoittanut elämää täälläkään. Huolellinen koetan olla maskin kanssa kaupoilla ettei sitä turhaan nyhdä sormillaan. Minkähänlainen myrkkypiikki meille on kehitetty ja ehditäänkö sitä testaamaan kunnolla näin lyhyessä ajassa!
      Täällä polttivat jo yhden ison olkipukin mutta se olikin tarkoitettu poltettavaksi Nuutin-päivänä. Olikohan nyt kolmas kerta, kun talkoilla rakensivat pukin pellolle. Lapsiperheille varmaan mukavaa olla katsomassa.
      Meillä tuo tuhka sirotellaan tuonne puiden ja pensaiden juurille lannoitteeksi.

      Poista
  8. Tykkään kovasti lukea tällaisia toivoa antavia postauksia tällä hetkellä.
    Vaikka viihdyn-olen aina viihtynyt,hyvin itsekseni yksin,tarvitsee ihmisyyden kauneimpaan(-ja joskus kauheimpaan) ilmentymään,kanssakäymiseen kuitenkin aina toisia ihmisiä.
    Miltä tuntuisi,jo ei pääsisi koskaan jakamaan kenenkään kanssa tunteitaan,aikaansaannoksiaan tai mitään,siinä todellinen yksinäisyys tulisi esille.
    Nyt koronan aikana olen huomannut,kuinka tarve rakkaiden ihmisten läsnäoloon on korostunut.Kun kaikki on niin epätietoista ja pelottavia ajatuksia putkahtelee mieleen,rauhoittaa kuulua tiettyyn ihmisryhmään,jonka kanssa saa yhdessä jakaa ahdistustaan ja kokemuksiaan tästä kaikesta.Vaikka se on hiukan kliseistä,mitä yhteiskunnan päättäjät jne.toitottelevat,että yhdessä tästä selvitään,se kuitenkin luo uskoa selviämiseen.
    Aivan hurmaava olkipukki teillä siellä piristämässä ohikulkijoita ja antamassa jouluntunnelmaa!❤
    Minulla on katajan havujen ja marjojen käyttöön ihan oma tyylini,hieron kaiken epämiellyttävän hajun-esim.kalanperkuun, sormistani aina maalla niihin.😊 Oiva ja kaunis puu!Ajatella,että niin vanhaksi voi elää.
    Kiitos ja mukavaa joulunodotusta myös Sinulle!❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti vielä sanomani,että ilman huumoria ei pitkälle pötkisi!😊
      Onneni on kuulua sukuun,joka on melko hirtehishuumorista sakkia.

      Poista
    2. Näinhän se on, että yksin eläen olisin orpo piru. Parisuhde on parhaimmillaan sitä, että minut hyväksytään kaikkine vikoineni ja otan riskin haavoittumiseen. Opin kumppanilta koko ajan uutta ja ihmeellistä elämästä ja toivottavasti myös toinen minulta. Läheiset ovat kaikissa kriiseissä niitä, jotka pysyvät rinnallasi. Olen ollut elämäni aikana osin ulkoaohjautuva mutta nyt vähemmän eli uskallan ollan myös toista mieltä ja elää siten kuin minusta tuntuu hyvältä.
      Tuo on jännä kikka käyttää katajanmarjoja hajun poistoon käsistä. Kiitos kommentistasi 🤗

      Poista
  9. Jäin oikein miettinään tuota lopun toivotustasi toiverikkaaksi joulukuuksi! Kiitos ❤ - otan vastaan! Siitäpä tuli mieleen vanha toivotus armorikkaasta uudesta vuodesta ❤ Nyt vasta oikein tajusin, miten hienoja toivotuksia nämä molemmat ovat!
    Lohduttomalle voisi toivoa toivorikasta ja pimeässä tarpovalle valorikasta! Ja ihan kaikille ilorikasta joulun aikaa ❤

    VastaaPoista

Kiitos jokaisesta kommentista. Olen hyvin iloinen niistä ja jokainen on tärkeä niin lyhyt kuin pitkäkin. Jos et ole bloggerissa, voit kommentoida myös anonyyminä, kun valitset sen kommentointi palkista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...