Kuvahaaste vko 11

 

Kahdet kiviset kasvot katsovat ohi meidän, nenää myöten, tyyninä. Nähneet paljon maailman menoa, kansojen nousuja ja tuhoja, manalle menneitä esi-isiä, ruhtinaita ja ilveilijöitä, oikean ja väärän tiedon, elämän suloisuuden valon ja keveyden.

Elät, menet naimisiin, saat lapsia, hoivaat, kasvatat aikuisiksi. Mihin jäivät omat toiveesi, joiden täyttymystä odotit? Onni ei ollutkaan kestävää. Peltotilkku ei enää anna elantoa. On lähdettävä etelän tehtaisiin, jossa koneet jauhavat sinulle makean elämän. Pihan graniittiset kalliot kuin äitihahmot jäävät jälkeesi. Navetan musta oviaukko huutaa aitiuttaan, hiekkalaatikko kaipaa lasten ääniä. Suolta puhaltaa jäinen viima. Voi maani, maailmani! 

Viivat ovat suorat, ihmisen aikaansaannoksia. Katsovat horisonttiin, tulevaisuuteen, uuteen uljaaseen maailmaan.

*************************

Viikon 11 kuvahaaste. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina.

Linkitys SusuPetalin blogiin.

Krapu vko 9

 

Auto ajoi suojatiellä päälle. Törmäys oli kova ja konepelliltä sinkouduin katutasoon. Kipua ei aluksi tunnu mutta en uskalla liikkua. Makaan selälläni, yläpuolella taivaankansi on kirkas ja korkealla. Valkoiset pilvenhattarat kuin enkelinsiipiä, ajattelen. En kuule ympäröivää melua, kaikki on hiljaista, levollista, ei kiirettä enää mihinkään.

Tämän äärettömän sinen alla kaikki muu on mitätöntä, suuret elämänponnistelut, yhtä tyhjää. "Sinä otat pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulten siivillä." 

Verho tulee auringon eteen, uteliaita ihmisten kasvoja. Vedän pakkomielteisesti hametta suojakseni. Sukkahousut ovat varmasti rikki.

- Rouva, älkää liikkuko, ambulanssi on tulossa, sanoo hätääntynyt mies.

Suljen silmäni, asfaltti on kuuma allani. En pelkää enää, kävi miten kävi.

*Viikon 9 krapusanat: katutaso, pakkomielteinen, verho. Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sanan teksti. Linkitys SusuPetalin  blogiin, josta löytyy lisää krapuja.

Krapu vko 8

Lapsena leikimme usein serkun kanssa talomme vintillä. Siellä oli äidin ja mummon vanhoja mekkoja, korkokenkiä, hattuja, kettupuuhkia ja vöitä laatikossa. Ne haisivat ummehtuneelle. Puimme niitä päällemme. Olimme hienoja leidejä.

Avasimme vanhan pahvisen kirjalaatikon. Kauhuksemme pikkulintu oli vankina laatikossa, kuollut sinne, koteloitunut. Nokka oli surkeasti avoinna, silmät auki. Tuijotimme sitä suruissamme. Leikki ei enää maistunut. Kumpikin pälyili pimeitä nurkkia. Juoksimme peräkanaa alakertaan.

Mummo istui keinutuolissa silmät kiinni, pää retkahtaneena omituisesti sivulle. Huivi oli valahtanut otsalle. "Kuin kupla mi hohti ja haihtui"...kuoro lauloi radiossa. Mummo on kuollut! 

- No voi hyvä ihme! Olettekos te taas olleet vintillä, kun olette valkeita kuin lakanat?      

*Viikon 8 krapusanat: kupla, ummehtunut, vanki. Krapu on otsikko mukaan luettuna tasan 100 sanan teksti. Linkitys SusuPetalin  blogiin, josta löytyy lisää krapuja.