Ikätarkkaavaisuushäiriö ja miten se ilmenee?

No kerron sen tarinana, joka tapahtui eilen.

Ajattelin kerrankin kirjoitella joulukortit ajoissa valmiiksi ja lähteä ostamaan postimerkit. Hörppäisenpä kuitenkin loput aamukahvista. Matkalla keittiöön huomasin roskan lattialla ja vein sen roskapussiin. Oho, onpas palautuspulloja kertynyt alakaappiin. Otin pullopussin mutta samassa känny soi ja naapurilla oli asiaa. Rupatellessa etsin auton- ja talonavainnippua, löysin sen mutta jätin lipaston päälle. Lopetin puhelun. Avaimia etsiessä olin keksinyt, että voisin samalla reissulla viedä kesätakit ja -kengät talvisäilöön, no kasasin ne penkille ja tutkin sivusilmällä eilen löytämääni kakkuohjetta. Olikohan kaapissa kaakaojauhetta? No tarkistamaan asia, aha sitä pitää tuoda kaupalta. Vilkaisin ulkolyhtyä, josta huomasin kynttilän sammuneen - vaihdanpa sen ennen pimeän tuloa. Hain kynttilän ja hipsin terassille kesälipokkaissa, villatakki harteilla. Samassa tuulenpuuska riepotteli ulko-ovea ja släm! - ovi pamahti voimalla kiinni.

Päivän loppusaldo:
- postimerkit ostamatta
- kahvi juomatta
- palautuspullot viemättä
- kesätakit ja -kengät lojuivat penkillä
- kakku leipomatta

Seisoin ulkona hytisten ja tiesin, että avaimet ovat sisällä ja takaovi kiinni. No vietin neljä tuntia odotellen poikaa talomme erillisessä, onneksi lämpimässä saunaosastossa sängyllä torkkuen vanhoja sanomalehtiä lukien.

Huomaan edelleen, että minulla on aina monta hommaa tekeillä. Välillä keskityn täysin esim. sanomalehden lukemiseen tai täällä netissä surffailuun ja aika hurahtaa kuin siivillä. No onneksi minulla on sitä aikaa!

Jaa, kello onkin jo noin paljon, herranjestas...maajussille morsian ohjelma alkaa pian. Heippa blogini :)