Juhannus oli ja meni..jälkitunnelmia runoin ja kuvin

Juhannus oli kolea mutta ei ollut kuitenkaan jatkuvaa sadetta. Maanviljelijöille kylmyys ja sade aiheuttaa ongelmia - säilörehu on tehtävä ajallaan, muuten sen laatu huononee. Viljelijät eivät siten viettäneet paljon juhannusta vaan aika meni pelloilla.

Maanantain pyörälenkillä kuvasin yksityiskohtia tien varrella - heinäseipäillä ja kukkasilla somistettu kaivonkansi

ja roskakatos orvokeilla

vanha riihi niittykukkasten ja ruohon sylissä muistona menneistä ajoista

puolukka kukkii mäntykankaalla ja

vanha sauna peittyy kukkaishuntuun

Nuoret grillasivat meille juhannusherkkuja
 

(san. Sean O’Casey – suom.
Ilkka Ryömä)

METSÄN VAALEA TYTÄR

Eikö juuri eilen
metsän vaalea tytär viettänyt häitään,
ja kaikki iloinneet?
Hän oli kevyt lintu ja kirkas lähde,
hän oli salainen polku ja naurava pensas,
hän oli päihtynyt ja uskalias kesäyö.
Hän oli julkea ja nauroi määrättömästi,
sillä hän oli metsän vaalea tytär;
hän oli lainannut käeltä soittimen
ja hän kulki soitellen järveltä järvelle.
Kun metsän vaalea tytär vietti häitään,
ei ollut maan päällä yhtään onnetonta:
metsän vaalea tytär on päässyt ikävästä,
hän on vaalea ja tyynnyttää kaikki unet,
hän on kalpea ja herättää kaikki himot.
Kun metsän vaalea tytär vietti häitään,
seisoivat kuuset niin tyytyväisinä hiekkatörmällä
ja männyt niin ylpeinä jyrkänteellä
ja katajat niin iloisina päivänrinteellä,
ja pienillä kukilla oli valkoiset kaulukset kullakin.
Silloin varisutti metsä siemenensä ihmisten sydämiin,
kimmeltäviä järviä ui heidän silmissään,
ja valkoiset perhoset liehuivat lakkaamatta ohi.
                                               - Edith Södergran, suom. Uuno Kailas -

                                                             - Beate -