maanantai 30. syyskuuta 2019

Elämäni kirjojen kertomana -haaste

Marjatan kirjat ja mietteet blogista löysin kivan haasteen - Elämäni kirjojen kertomana. Tarkoituksena on sovittaa kirjojen nimiä alla olevien otsikoiden alle. Kiellettyä ei liene, jos löytää useammankin kirjan nimen kuvaamaan otsikkoa. Alkuun päästyäni juttu alkoi luistamaan ja todellakin kaikkia kirjoja en ole lukenut, muutama löytyi omasta kirjahyllystä ja osa kirjavinkit.fi -sivustolta. 
Minä vähän vajaa 1-vuotta
Lapsena olin:
Näkymätön lapsi
Avoin tie
Kaiken takana oli pelko
Mummoni ja minä

Nyt olen:
Ajatteleppa ite!
Avoin, hellä ja katumaton
Minä, plus size

Haluaisin olla
Lähemmäksi kuin lähelle
Katujen kaunottaret
Pieni hetki onnea
Ei ryppyä, ei tahraa

Ominaisuuteni, josta en luovu:
Hyvästä on helppo pitää
Laulaisin sinulle lempeitä lauluja
Lumoojatar

Taito, jota haluan kehittää
Murra tunnelukkosi
Pikku pianisti
Seuraelämän säännöt

Kotini
Ei minulta mitään puutu
Katson pohjoista taivasta
Metsän siimeksessä

Elämäni
Elämän tarkoitusta etsimässä
Risteymiä
Murusia
Täällä pohjan tähden alla

Ohje, jota pyrin noudattamaan elämässäni
Elämä rakastaa minua
Ei muistella pahalla
Toivo

Asia, jota ilman en voisi elää
Kun on tunteet
Kun mustarastas laulaa

Asia, jota en haluaisi kokea
Älä käy yöhön yksin
Yksinäisyyden linnake

Työni
Sivuhenkilö

Työpöydälläni
Mirjami

Yöpöydälläni
Kaikki on hyvin juuri nyt: 100 paradoksia onnesta

Antavat voimaa
Onnellisuushypoteesi
Ihana X
Viihdy omassa arjessasi

Vievät voimia
Monimutkaisuus
Ilottomien ihmisten kylä

Haaveilen
Suomen retkeilyopas
Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista
Kesytön erämaa: Vaellus Norjan halki

Viestini ystävälle
Vilpittömässä mielessä
Kaikki hyvä sinussa
Myötätuulta matkallesi

Minua mietityttää usein
Pahuus
Ahne sukupolvi

Minua pelottaa joskus
Hiljainen potilas
Vapiseva nainen
Pala palalta pois

Tulevaisuudensuunnitelmani
Istun tässä ja ihmettelen
Yhden toivon tie
Tämä päivä, yksi elämä
Siinä nälännäkijä, missä tyhjäntekijä
Hätäkös tässä, matalassa kaivossa

Syksy saa minut aina pohtimaan elämää ja yleensä onnellisuutta hyvinvoinnin ja yltäkylläisyyden maailmassa. Ihan hämmästyin tätä kehitystä, kun lehdissä oli juttuja Estonian uppoamisesta 25 vuotta sitten, jolloin valokuvatkin otettiin filmirullille ja toimittajat kiirehtivät pöytiensä ääreen juttua laatimaan. 

Jos menen vähänkään isompaan markettiin ruokaostoksille, tulee valinnanvaikeus, mitä leikkelettä otan leivän päälle tai millaista jugurttia ym. Kauppoihin tulee jatkuvasti uutuustuotteita ja ruuan hävikki alkaa olla kai 30 % luokkaa. Poika oli löytänyt netistä Fiksu Ruoka nettikaupan. Fiksu Ruoka Oy on perustettu vuonna 2016. Kauppa pyrkii toiminnallaan vähentämään ruokahävikin määrää Suomessa ja samalla tarjoamaan asiakkaille laajan valikoiman edullista ruokaa sekä käyttötavaraa. 
Verkkokaupan valikoima koostuu pääosin poisto- ja jäännöseristä, joita ostetaan suomalaisilta valmistajilta, maahantuojilta ja tukkuketjuilta. Ostetut erät eivät ole syystä tai toisesta löytäneet tietään kaupan hyllylle ja ovat sen takia vaarassa tulla hävitetyiksi. Syynä voi olla esimerkiksi tuotteen poistuminen valikoimasta, uudistunut myyntipakkaus, brändimuutos, liian suuri varasto tai lähestyvä parasta ennen -päiväys. Valikoima näkyy olevan kattava. 
Kirjojen lukeminen on vähentynyt mutta elämäntaito-oppaita ostetaan arjen ja kiireen hallintaan ja mielen ja kehon terveyttä edistämään. On kaikenlaista onnellisuusopasta, rakkausvalmennusta sekä työelämän menestymistä tukevia kirjoja. Hyvinvoinnin nimissä myydään lisäravinteita, terveysvaikutteisia elintarvikkeita, harrastusvälineitä, kauneus- ja terveyspalveluja, aiheeseen liittyviä messuja ja tapahtumia sekä netin kautta annettavaa liikunta- ja ravintovalmennusta. Ja kauppa käy! Tarjotaan jopa kodin järjestelypalvelua, yleiseen elämänhallintaan tähtäävää lifecoachingia sekä urasuunnittelua tukevaa työelämämentarointia. 
Elämää ja tulevaisuutta pitää hallita, jotta tehokkuus maksimoituu. No onneksi tämä kaikki ei enää koske minua. Voin käsi sydämellä kiittää, että sain syntyä paljon ennen tätä hulinaa. Minulle elämyksiksi riittävät luonto, läheiset ihmissuhteet ja toisista välittäminen. Katso silmiin, kannusta ja kiitä. Kysy: Mitä sinulle kuuluu? Aikatauluton elämä on myös ihanaa.
Kodin rappusilla, minä pienin
Lomareissulla sukulaisia tapaamassa, rakas mummoni istumassa vasemmalla
 
Eikö se ollut eilen
eilen vasta:
paljain jaloin juoksit
hiukset hulmuten
niityn halki.
Luulit kukkaa perhoseksi
perhosta kukaksi,
kumpaakin tavoitellen.
Ja kun lintu lauloi,
luulit
että puu ---
Nyt iltahämärissä palaat
hitain lyhyin askelin
harmain hiuksin
kuunnellen iltalintua:
on, on se yökehrääjä.
Muistat hymyillen
kukat ja perhoset ja puun.
Kukat ja perhoset ---
tuuli, sadeko ne vei?
Mutta lintu
lintu jäi.
Ja laulaa. Kehrääjä.
Maaria Leinonen
(Varjon vierellä valo)

Kiitos kommenteista ja huomenna onkin jo lokakuu. 

12 kommenttia:

  1. Ihana ,Tarina!!
    Tulen lukemaan tämän uudestaan.uudestaan..kun elämän tiellä tökkii....
    Erittäin kauniisti ja puhuttelevasti kirjoiti!
    Oikein hyvää lokakuuta!!Sinulle...:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa. Tule vaan uudestaan ja kuopat ne kuuluvat elämään mutta sieltä taas noustaan. Keitin jo välillä hernesoppaa, kun panin illalla herneet likoamaan ja sitten soi känny ja jäi kesken tänne vastaaminen. Kahdelle ystävälle yritän rustata myös postia, kortit tulostin jo kirjeen kirjoitan ja laitan ihan postin kautta, koska tiedän heidän tykkäävän enemmän kirjepostista.

      Poista
  2. Painavaa tarinaa kauniisti kerrottuna. Kirjan nimet sopivat niin hyvin että ellei olisi tiennyt, ei olisi tajunnut niiden olevan kirjojen nimiä, ehkä joku hyppäsi vähän, mutta monet tuntuivat aidosti tunteilta, odotuksilta, haaveilta. Valokuvat puhuivat myös paljon. Tuo Leinosen runo on rakas ja tuttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irja. Ei mikään helpoin tehtävä saada sopivia assosiaatioita otsikoiden alle kirjojen nimistä. Vanhoja valokuvia olen skannaillut koneelle jonkun verran. Äidin jäämistössä on albumeita iso pino ja sivut ovat vaikeita saada kunnolla lasin päälle.

      Poista
  3. Onpa kiva lista! Työnä sivuhenkilönä oleminen on sama kuin minulla, mitä sitä enää puuttumaa asioihin, kun on päässyt sivuun.
    Hauskaa, että laajensit haastetta alkuohjeistuksesta ja nappasit Kirjavinkeistä ekstraa. Näin me eläkeläiset näitä rajoja rikotaan.
    Kotini-otsikon alla olevat kirjat on erityisen hieno sikermä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin, että otin vapauden vastailla, vaikken olekaan kirjabloggaaja. Kirjoja luen paljon mutta niiden arvostelu on vaikeampaa, Pitäisi joskus kokeilla sitäkin. Yöpöydällä lojuu vieläkin Olli Jalosen Taivaanpallo, joka jäi kesken, pitänee yrittää uudelleen.

      Niinpäs oli sinullakin työn kohdalla sivuhenkilö. Koin myös työelämässä olleeni ns. sivuhenkilö. Kunnallinen virkakoneisto oli jäykkä ja johtaminen ylhäältä alaspäin. Valtiolla olin kolme vuotta aivan työurani alussa ja isopalkkaisia viranhaltijoita istui päivästä toiseen tekemättä oikeastaan mitään muuta kuin allekirjoittamalla paperit. Kunta-alan työstäni pidin alussa, olin teknisellä puolella ja loppu ajan sivistystoimistossa.

      Poista
  4. Hieno postaus. Paljon asiaa, jotka itsekin allekirjoitan.
    Elämäntarinan rakentaminen kirjojen nimistä on kiva idea. Ehkä sen voisi toteuttaa talvella, kun sisällä tulee oltua enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between. Nyt olikin pakko asettua sisätiloihin, kun meillä on satanut vettä jo toista päivää jatkuvasti. Havut ehdin laitella ja pian alkaakin lehtien poisto nurmikolta, onneksi sen voi tehdä koneellisesti. Koivuja pitäisi vieläkin kaataa omankodin tontilta.

      Poista
  5. Hienosti olet onnistunut! Mulla ei onnistuis tuollaisen listan tekeminen, tai ainakin menisi viikko siihen :)
    Muistan selvästi tuon hetken kun kuulin radiosta Estonian kohtalon, tuntui aivan uskomattomalta. Samoin muistan Kirkan kuolemasta tulleen uutisen, Dianan onnettomuuden, syyskuun 11 uutisen. Ne hetket piirtyy mieleen selkeästi, missä oli, mitä teki silloin.
    Aika kuluu sukkelaan, vaikka välillä tuntuu aivan muulta.
    Maaria Leinosen runo on todella liikuttavan ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilie. Meni aikaa minullakin. Estonian uppoamisen muistan aina. Olimme työporukan kanssa koulutuspäivillä ja aamupalan aikana alkoi telkusta näkymään uutisia ja kuvia järkyttävästä onnettomuudesta hyisellä merellä. Dianan kuoleman ajankohtaa en muista, missä olen ollut.

      Poista
  6. Ompas kivan pitkä lista sinulla,tuohon on pitäny etsiä vastauksia jos jonkinlaisista kirjoista,ei onnistuis minulta,tuohon homaaan pittää keskittyä kunnolla jotta sais jonkinlaiset vastaukset..Hienoja kuvia!

    Mukavaa syksyä sinulle!

    VastaaPoista
  7. Huh, olisi minulta jäänyt tuo lista tekemättä. Hyvä sinä :) Muistan vielä hyvin tuon Estonian onnettomuuden. Kuuntelin radiosta seuraavana aamuna estonian "mayday" -pyynnöt ajaessani kohti Pasilaa. Kylmät väreet ja kyyneleet tuli silmiin. Mukavaa alkavaa viikkoa :)

    VastaaPoista

Kiitos jokaisesta kommentista. Olen hyvin iloinen niistä ja jokainen on tärkeä niin lyhyt kuin pitkäkin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...