sunnuntai 22. joulukuuta 2019

Joulumietteitä sadan vuoden takaa suhteutettuna nykyaikaan

JOULUMIETTEITÄ
 Kai tulee kaikki tapahtumaan tänä jouluna niinkuin edellisinäkin.
Ihmiset toimittavat tavalliset jouluaskarensa niinkuin ennen, leipovat
leipänsä, panevat oluensa, puhdistavat talonsa katosta lattiaan,
valmistavat lahjansa tai tekevät ostoksensa. Joulun ulkonaiset menot
suoritetaan vanhaan tapaan, kuuset ajetaan kotiin, kynttilät
sytytetään, lauletaan ja soitetaan, kääröjä lentää sisään, ja lapset
iloitsevat. He ovat saaneet, mitä ovat toivoneet, ja heille on
pieninkin lahja riittävä ilon aihe.

Ehkä ovat vanhatkin hetkeksi tempautuneet mukaan ja – unohtaneet.
 Mutta kun kynttilät ovat sammuneet ja pienet menneet levolle näkemään
unia uusista jouluista, jolloin nyt käteen puristettu puuhevonen on
seisova satuloituna orhina rappujen edessä, jäävät vanhat vielä
hetkeksi valvomaan ja näkevät sammutetun kuusen seisomassa lattialla
kuin kummastellen, mitä varten oli se ilo, jota eilen sen ympärillä
pidettiin. Ja kun katsahdamme ulos ikkunasta, niin näyttävät metsän
puut tuolla aidan takana kurkottavan latvojaan ja kysyvän toveriltaan
täällä sisällä: »Mitä sinä siellä teet, mitä oli sinulla syytä jättää
routainen maa ja huurteinen metsä ja antaa koristaa itsesi
hopeahetaleilla ja valekullan kiillolla?» – »Minä tein sen lasten
vuoksi», vastaa joulukuusi.

 Ja mekin teimme sen lasten vuoksi, antaaksemme heille haavetta siitä,
että kaikki on, niinkuin olla pitää, ja että nyt on taas, niinkuin on
aina ollut.

 Jouluna Honkapirtissä v. 1985
 Joulun viettoa Heselän torpassa 1954. Isä ja äiti istumassa vasemmalla nuorena avioparina. Isän äiti Anni istumassa neljäs vasemmalta ja hänen äitinsä Helena mummo edessä penkillä.
Jouluna Honkapirtissä v. 1983

Mutta itsemme vuoksi emme sitä tehneet, sillä ei ollut juhla meistä
juhlalle, kuinka sitä koetimmekin siksi kuvitella ja siihen antautua.
Meille ei tämä joulu ollut sen iloisempi ja valoisampi kuin
muinaisetkaan. Se ei ole voinut pyyhkiä pois niitä muistoja, joita
monet edelliset ovat uurtaneet, ei silittää naarmuja, joita ne ovat
piirtäneet, ei haihduttaa mielestä haikeutta pirstoutuneista
perheistämme, kadotetuista ystävistämme, tuskallisista taisteluistamme.
Pienoisilta saimme sen salatuksi, itseltämme emme.

 
Meissä ei joulu herättänyt tavallisia joulutunteita, meissä synnytti se
vain tavallista vakavampia joulumietteitä. Mietteitä, jotka ovat
vuosien pitkään olleet jokapäiväisenä seuranamme, mutta tällaisena
päivänä ovat enemmän kuin muina.

 
Me emme voineet olla ajattelematta, mitä näimme: että päivät
edelleenkin ovat pimeät ja yöt yhä pitkät, vaikkakin vähän kuutamoiset,
että vain valju lainavalo tietämme valaisee. Vaikka tiedämmekin päivien
juur'ikään kulkeneen seisauksensa ohitse ja pitenemistään kohti, emme
sitä kuitenkaan vielä huomaa. Kesä on meillä monien taipalien takana,
tuolla puolen pyryjen ja pakkasten.

Ajallinen ja olevainen on vajaata ja vaillinaista, koska siihen täytyy joka hetki jotakin lisätä. Ennen maatapanoaan on isäntä käynyt tallissa, mitannut kauroja oriille ja peittänyt loimella tämän parhaimpaansa ja emäntä on kantanut  nahkaiset ja turkit tupaan lämpiämään - sillä aamuyöstä varhain on määrä joulukirkkoon lähteä.
                                      - Juhani Aho: Lastuja 1921 - Kirjailija Juhani Ahon lukutuokio. Solbackan mökillä Vähä-Laukkoskella jouluna 1920. 
*********************************************************************
Mitäpä löysin tuosta vanhasta tekstistä, joka sopii nykyaikaan? Lapsia varten joulua on valmisteltu ja yritetty unohtaa huolet ja murheet, kun joulun pitäisi olla valon, rakkauden ja hyvän mielen juhla. Entisaikaan ihmiset söivät jouluna vuoden parhaimmat ateriat ja ruokaa oli yllin kyllin toisin kuin muina vuodenaikoina. Ruuanlaitto piti emännät kiireisinä (tuohon aikaan oli tosin piikojakin) ja kun miesväki köllähti pirtin penkille ruokaperäisille, kiirehti naisväki jo navettaan. Sata vuotta sitten on ryypiskelty sahtia ja ollut luvallista olla pienessä pöhnässä. Nykyään moni odottaa raitista joulua. Minun lapsuudessani annettiin vaatelahjoja ja seurapelejä, joita sai oma poikakin. Joukolla pelasimme innostavaa Monopoli peliä tai Afrikan tähteä.

"Joulua ei voi ahtaa yhteen muottiin eikä ottaa irralleen elämästä. Vaikka ilon täyttämä joulu on monen toive, vie armollisuus syvemmälle joulun sanomaan.
Joulu saapuu aina kulloisenkin elämän kehyksiin. Yhtenä vuonna ilolle jaksaa virittyä, mutta toisena on uskallettava antautua armollisuudelle: sille, että joulu on tämänhetkisen elämäni ja vointini näköinen.

Ja silti se on ihan oikea joulu". Näin kirjoittaa Maaret Kallion HS:n kolumnissa 21.12.2016. Tähän on helppo yhtyä ja toivottaa teille jokaiselle Rauhaisaa Joulun aikaa!



Nämä meidän perheen vanhat joulukuvat ovat vuodelta 1990. Me saimme silloin viettää joulua komeassa Korholan pirtissä. Haaveilimme jopa talovanhuksen lunastamisesta mutta haaveeksi se jäi.



Jouluna luen ainakin nämä.

29 kommenttia:

  1. Onpa mukavia joulutunnelmia menneiltä ajoilta. Tällaisia on aina kiva muistella. Olet valinnut hyviä kirjoja joululukemiseksi. Ihanaa jouluaikaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli ja oikein sydämellistä joulua sinullekin. Elisan kirjasovellus palkitsi minut ja sain valita ilmaisen kirjan muutaman kirjan valikoimasta, joten latasin tuon Auschwitzin tatuoijan. Muut hankin itselleni joululahjaksi.

      Poista
  2. Olet saanut tähän kirjoitukseesi hienosti ajankuvaa.

    Joulu on varsinkin lasten ja lastenmielisten, mutta kyllä kai se kaikille antaa jotakin.
    Tuo sitaatti Maaret Kalliolta on todella arvokas "...joulu on tämänhetkisen elämäni ja vointini näköinen." Ei pidä pakottaa itseään tai läheisiään muihin tekoihin ja tunteisiin kuin minkä milloinkin kokee omakseen.

    Hyviä kirjoja. Katja Kärjen kirja on minulle uusi tuttavuus, muut olen lukenut.

    Mukavaa joulun aikaa sinulle ja omillesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta. Joulu on juhlista jaloin, vaikka kuinka yrittäisi selittää ettei ole jouluihminen. Siltikin sitä pitää kiinni perinteistä jollakin tavalla ja mietin, että pimeä on kuin syli, jossa on hyvä olla, muistella poisnukkuneita, kuunnella jouluradiota ja antaa kyyneltipan vierähtää. Jouluiset tuoksutkin aktivoivat muistojamme. Joulusielu ihmisessä etsii varhaisten lastenjoulujensa tunnelmaa, joulun väriloistoa, kynttilöiden lepatusta, hartaita ja iloisia joululauluja. Joulumieli tulee vaivattomasti ilman pakottamista eikä siihen mitään lahjoja tarvita. Suurin lahja on ihmisen sisältä löytyvä rauha.

      Poista
  3. Ihania vanhoja kuvia! Niin rauhaisaa tunnelmaa. Toivon sinulle oikein Hyvää Joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mummeli ja oikein hyvää joulua sinullekin! Meillä Savossa on valkoinen joulu, plussan puolella oli tänään ja sumuista mutta on luvannut pientä pakkaskeliä.

      Poista
  4. Kiitos kirjoituksesta. Herätti ajatuksia.
    Rauhallista joulua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sartsa ja oikein hyvää joulua sinulle ja joulutunnelman löytämistä. Viimeisiä ruokahankintoja tein tänään, eilen paistoimme jo kinkun. Siitä traditiosta ei meillä luovuta. Jotkut syövät jouluna kuulemma sushia, mikä minusta tuntuu oudolta mutta mikäpä siinä, jos se jollekin maistuu paremmin kuin kinkku tai perinteiset laatikot ja joulukalat.

      Poista
  5. Herttaisia kuvia ja koskettavaa tekstiä.
    Rauhallista joulua Sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos PiipeA. Hyvää joulua toivotan, vaikka on jo tapaninpäivä mutta onhan se vielä jouluaikaa. 🎄🌺

      Poista
  6. Hieno ja pysähdyttävä tuo Maaret Kallion lainauksesi.
    Ja ihania,varsinkin nuo mustavalkoiset vanhat kuvat.
    Hyvää joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mirjam-Matilda. Toiset osaavat niin osuvasti sanoittaa asioita. Huvittaa nyt nuo vanhat kuvat, missä poika istuu kuusen alla. Talomme on kokenut ison muutoksen, ei ole enää hirsipaneliseiniä, onneksi. Johonkin on jätetty puolipanelia.

      Poista
  7. Hieno joulupostaus, kiitos!

    Hyvää joulua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minttuli. Tapaninpäivä on jo ja teimme pitkän noin 8 km potkurilenkin. Ihana ulkoilukeli. 💓🌺🎄

      Poista
  8. Ihania nuo vanhat kuvat. Hyvää joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kuvankehrääjä ja Hyvää joulunaikaa myös sinulle! 🌺🎄🤶

      Poista
  9. Mielenkiintoisia muistoja menneistä jouuista!
    Mukavia joulupäiviä sinulle, Beate!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Bamiella ja samoin sinulle hyvää joulua. 🤗🌺💓

      Poista
  10. Ihanaa joulutunnelmaa.
    Rauhallista Joulun Aikaa Sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos enkuli ja Hyvää Joulua sinulle ja läheisille. Ajattelin, kuinka joulukuu on ollut lämmin ja kalamiehet eivät pääse heittämään talviverkkoja, kun ei ole jäätä. Hassua tämä on ja tuskin enää ennättävät kummoisia jääteitäkään tehdä.

      Poista
  11. Erittäin mahtava tarina!.kiitos siitä!
    Joulu menee perinteiden ,mukaan,mutta nyt huomasin,,,paljosta joutuu tinkaamaan,eivaan kerkiä...silti olla aaton illassa hyvällä mielellä.tuohon kirjoitukseen Maaret Kallion ,yhdyn täysin.
    Mahtavan hyvät kirjat..lukulistalla:))
    OIKEIN IHANAA ,RAUHAISAA JOULUN AIKAA..Sinulle Beate56! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa ja hyvät joulut myös sinulle. Kävin blogissasi hakemassa oman tonttunimeni. Täällä ollaan vain nimimerkillä. 🤶🤗🌺💓

      Poista
  12. Vastaukset
    1. Kiitos Häivähdys ja Hyvää Joulua sinulle. Minulla kukkii taas upea amaryllis kuten joka joulu 🌺🌺🌺🌺

      Poista
  13. Olipa tunteisiin käyvä postaus ja osui omaan sydämeen, syvälle! Henkeä salpaava Juhani Ahon kirjoitus. Miksi mielessäni jouluisin on syvä haikeus ison ilon rinnalla? Kaipaako mieli lapsuuteen, kun joulun odotus oli suurempi kuin lapsi itse ja ilo oli viatonta. Kummitteleeko mielessä surulliset tarinat, murheelliset muistot ja suru maailman nykytilasta, estämässä täydellisen ilon ja riemun tunnetta - edes yhtenä päivänä vuodessa? Kirjoituksesi herättää vahvoja tunteita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Erikoiset asiantuntijat kommentista. Niin minuakin kosketti tuo Ahon sadan vuoden takainen teksti. Mikään ei ole muuttunut vaan koemme samoja ja entistä ristiriitaisempia tunteita. Jouluna ne haluaisi unohtaa mutta siellä ne kummittelevat mauttomaksi pyntätyn tekokuusen hilepallojen varjoissa. Meillä ei ollut kuusta ollenkaan mutta näitähän näkee kaupoissa ym. yleisötiloissa.
      Oikeastaan olen aina helpottunut, kun joulu on ohi. En saavuttanut sitä lapsen joulumieltä, vaikka kuinka taas yritin.

      Poista
  14. Ihania joulun tuokiokuvia ja tunnelmaa!
    Leppoisaa loppuvuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos satunNainen Paula vuoden loppu on lähellä. Uusi vuosi on ainakin kiva kirjoittaa.

      Poista
  15. Kaunista jouluista tarinointia ja suloisia kuvia. Tosin kirjoitan kommentin reilusti joulun jälkeen, mutta joulu on yhä mielessä Valon ja rauhan-juhlana. Oli hyvä tuo ote Maaret Kallion kirjoituksesta. Armollisuudesta itseään kohtaan. Löysin tämän blogisi Erikoiset Asiantuntijat-blogista. Lisäsin blogisi NÄITÄ LUEN-luettelooni ja ryhdyin seuraajaksesi. Itse olen 54-vuotias ja pidän blogia Marja 50+ eloa ja oloa. Hyvää alkanutta uutta vuotta sinulle!

    VastaaPoista

Kiitos jokaisesta kommentista. Olen hyvin iloinen niistä ja jokainen on tärkeä niin lyhyt kuin pitkäkin. Jos et ole bloggerissa, voit kommentoida myös anonyyminä, kun valitset sen kommentointi palkista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...