PYLLÄHDYS

Koska muut, niin minäkin! Aimarii Kuvakirjeitä Karsikonperältä ennätti jo pyllähtää ja mitä muut edellä, sitä toiset perässä. Tehkääpäs sama ja ihan vaan rentona heittäydytte taaksepäin syvimpään tuiskukinokseen.

Tässä vielä rentona enkeliä teen mutta kylmä hiipii takin alle hiljalleen

Auta minut ylös, plssss! Kuvaaja ei antanut armoa vaan sanoi "nouse vaan itse ylös, mitäs sinne menit" ja nauroi.

Ja vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään, oi jospa ihmisellä ois talvi ainainen (ei ehkä sentään).

Tämä onkin eka kuva. Nouseminen jaloilleen ei onnistunut ei edes käsin auttamalla mutta hetken mietin ja pyörimällä pääsin pois ihan ite.

Roskapussin vientireissu pyllähdyksen ja lumitöiden jälkeen. Ulkoilua  tänään noin kaksi tuntia, pakkasta - 14 C.

Kaiken tämän jälkeen olen kai ansainnut kahvin ja pullan vai kaksi pullaa? Oletteko samaa mieltä? Hyvää laskiaista jo etukäteen ja ystävänpäivää! Toivoo: Pyllähtäjä matami

Vanhat Runni kuvat

Kuvissa näkyy Neulatammen pato, joka on rakennettu kylpijöitä varten. Entisaikaan kylpijät ottivat tässä vesihierontaa ja kuvista näkyy, että paikka on edelleen käytössä. 

 Haeskelin blogistani Kylpylähotelli Runnin kuvia mutta eiväthän ne olleet täällä, kun olen aloittanut blogini vasta 2011. Kuvat otettu 26.7.2009. Kylpylässä olen käynyt monta kertaa edesmenneen mieheni kanssa ja kerran syksyllä olimme jopa viikon täysihoitolomalla. Minulla on kuva myös Lyyti-mummostani ottamassa Runnin ihmelähteen vettä joskus 1960-luvulla. Lomayhtymä ry. järjesti tuolloin ns. äitileirejä, jollaiselle mummonikin oli päässyt. Viikko kylpyläloma oli sen ajan ihmiselle kuin lottovoitto.  Kuvissa on niin vanhoja kuin nuorempia naisia. Runnin vesi on ainutlaatuista, sillä se sisältää kaikki ne aineet yhdessä, joita ulkomaiden kuuluisissa lähteissä kussakin on erikseen. Runnivesi sisältää sekä rautaa että piihappoa runsaasti. Lisäksi 25 muuta mineraalia ja kivennäisainetta, pitävät mielen ja kehon virkeänä. Runnin vesi on kristallin kirkas, raudanmakuinen ja pullotettuna samenee melko pian. Mainittakoon, että kahviin keitettynä Runnivesi muuttuu musteen siniseksi. KLIK, jos haluatte lukea lisää.

Ravintola on aivan Kiurujoen varrella ja vesi on keskikesällä humuspitoista

Savossa asuville Iisalmessa Kiurujoen varrella sijaitseva Runnin kylpylä on tuttu paikka mutta nyt uutisoitiin, että se on haettu konkurssiin. Koronapandemia karkoitti asiakkaat eikä mm. tansseja voitu järjestää. Henkilökunta on lomautettu toistaiseksi. Yritys Spa Hotel Runni on tuottanut tappiota jo muutamia vuosia, vaikka paikkaa on uudistettu remontoimalla kylpylätiloja ja joen rantaan on valmistunut savusauna. Vanha Kartanohotelli on entisöity upeasti vuonna 2011, ja se on ollut suosittu häiden ja juhlien pitopaikka. Pihapiirissä on myös 34 karavaanaripaikkaa. Toivotaan, että upean luonnonkauniin Runnin taru ei katkea tähän ja ihmiset löytävät korona-ajan jälkeen paikan uudelleen ja osaavat arvostaa kotimaan matkakohteita.

Hypätäänpä historiassa taaksepäin ja kurkistetaan Runnin kylpylän alkuvaiheille viime vuosisadan alkuun. Iisalmelainen apteekkari Wäinö Ignatius käynnisti kylpylätoiminnan kehittämisen vuonna 1903 ja aloitti alueen rakentamisen. Ensin rakentuivat kaksikerroksinen kesäkahvila, juomahalli ja hoitolaitos. Arvovieraita alkoi tulla sankoin joukoin, joten tarvittiin majoitustilat. Apteekkari Ignatius rakennutti yksikerroksisen Kartanohotellin vuonna 1904, mutta koska kulttuuriväkeä saapui lisää ja lisää, Kartanohotelli sai toisen kerroksen vuonna 1908. Sähkö- ja valohoitoa tarjoiltiin vuonna 1907 rakennetuissa hoitolaitos Valolassa ja majoitustiloja viereisessä Metsolassa. Runnin varsinainen loistokausi sijoittui 1910- ja 1930-luvuille ja vakiovieraina viihtyivät mm. taidemaalari Akseli Gallen-Kallela ja Järnefeltin veljekset. Tunnetuista oopperalaulajista Runnin vieraisiin lukeutuivat Väinö A. Sola, Aino Ackté, Annikki Uimonen sekä Alma Silvennoinen. Säveltäjistä Runnilla vierailivat usein Oskar Merikanto, Yrjö Kilpinen, Toivo Kuula ja Leevi Madetoja. Luovuutta teoksiinsa Runnilla ammensivat myös Juhani Aho, Kauppis Heikki, L. Onerva ja Eino Leino sekö Halosen taiteilijasuvun jäsenet. Ehkä kuuluisin Runnin vieraista oli kuitenkin marsalkka Carl Gustaf Mannerheim, joka viihtyi sisarensa vapaaherratar Sophien kanssa Kartanohotellin vieraana vuosina 1919 ja 1920 Mannerheimin toimiessa tuolloin Suomen valtionhoitajana. Kulttuuriväen ohessa Runnilla ovat vierailleet lähes kaikki historiamme presidentit virkakautensa aikana sekä lukuisat muutkin elinkeinoelämän ja politiikan vaikuttajat

Vanha Kartanohotelli

Hieman jo kevättä ilmassa

Helmikuussa pakkanen muotoilee suojasään jälkeen helmiä puiden oksille. Sääennusteet lupaavat kovia pakkasia kuun alkuun tänne Savoon, joten suojasäitä saamme odotella. Lunta on paljon, lähemmäs 60 cm. Pihapensaiden oksat nuokkuvat lumen painosta. Kopistelin joistakin enimmät pois, jotta oksat eivät katkeaisi. Meillä on nyt kunnon talvi ei kaljamaliukkaita teitä, parempi näin. Oma olotila vaihtelee ja päivät raahautuvat, nuupahtaneeksi vanhaksi ämmäksi tunnen itseni, talviunen nukkujaksi. Ensimmäiset auringonsäteet herättivät huomaamaan, että kesää kohden mennään. Lumitöitä olen tehnyt ja liian rehkimisen jälkeen potenut niska-hartiakipuja. Kivut eivät tunnu kolatessa vaan vasta seuraavana päivänä. Sohvalle ei vaan kannata jäädä ja onhan minulla tekemistä. Puut kannan pinosta lämpökeskukseen (pinot ovat talon yhteydessä olevassa puuvarastossa eli matkaa ei ole kuin muutama metri). Pakkasilla on lämmitettävä joka päivä ellei halua maksaa sähköstä. Varaajassa on 9 kW:n vastus eli jos pidän sitä päällä kaksi tuntia se vie 18 kWh sähköä. Sähköä kuluu vuodessa noin 8000 kWh, ilmalämmityskone vie jo 1600 kWh ja saunaosastolla on lattialämmitys sähköllä. Sähkön siirtohintaan ei kuluttaja voi vaikuttaa ja sehän on noussut jatkuvasti sähkömarkkinoiden vapauduttua. Kaupalla on käytävä kolme-neljä kertaa viikossa ja tietenkin pakkasilla pidettävä autoa tunti-pari lämmitysroikassa. Lähin kauppa on noin 3 km:n päässä ja siitä saa melkein kaiken tarvittavan. Kaupunkiin en ajele talvella mutta lähipitäjistä joudun hakemaan sen, mitä lähikaupasta ei saa. 

Kuitenkin tykkään asua maalla niin kauan kuin jaksan ja apua saan pojalta ja mieskaverilta. Täällä on tilaa niin sisällä kuin pihassa, koska en asu kaava-alueella. Naapureilta saa apua tarvittaessa. Korona-aika on tehnyt elämästä painostavampaa ja maskit naamalla kuljemme toistemme ohi nopeasti. Muutumme tuntemattomiksi tutuillekin, emme vilkuile paljon sivuillemme ja moni sanoo, "kun en tunnistanut sinua maskin takaa."  Matkasuunnitelmia en ole miettinyt, kun korona elää keskellämme. Mennään metsään kahdestaan sanoi mieskaveri. Mennään vaikka uudestaan Raatteen tietä kulkemaan. Sekin käy minulle tai otetaan viikon mökkiloma. Jonnekin on päästävä tuulettumaan. Ei ole enää sanoja tälle ajalle, ei vertailukohdetta. 

Mutta huomenna meillä syödään teeri/kyyhkypaistia!😄

Talvinautintoja

Kuvattu 02.02.2021 oma piha

VIHREÄÄ SUKUA

Milloin erkanin sisaristani puista,

milloin vihreä sukuni

työnsi minut joukostansa.

Kuin vierivä kivi,

kuin hankaava hiekansiru elämän kantapäässä

kuljen teitä ja maita.

Puhuisin ihmisille, mutta vaikeita ovat sanat,

vaikeita sanat,

jotka tekevät pesänsä ihmisten korviin,

joita kuullessa ihmiset sanovat:

Tämä puhe on kotimaamme kieltä.

Kuitenkin käteni, olkapääni

ovat painosta väsyneet.

Sanat istuvat niillä kuin linnut,

muuttolinnut,

lentääkseen kevättä

kädestä käteen, olkapäältä olkapäälle.

Kuin vierivä kivi:

niin minun itkuni alkaa -

vaan kesken sitä, sen syvintä valituksen kohtaa,

minussa nousee vihreän sukuni veri.

Jalkateräni repeävät,

käsivarteni ojentautuvat

jäykkinä ylöspäin:

kuusi tunkee kasvaa nousee minun lävitseni,

latva laulaa ja humisee:

pesäpuu pesäpuu - lintujen pysähdyspaikka -

kevättä kevättä viemään -

....

                                    - Vihreää sukua (ote), Seppele, 1953:

                                       Marja-Liisa Vartio

KAHVILASSA AAMULLA ENNEN YHDEKSÄÄ

Jotakin tuttavaa, isää ehkäpä

siitä miesten joukosta hain.

Oli talvi. Reuhkat pöydillä.

Minä häneen sivuttain.

Jää kumisee Kallavedellä.

"Olen käymässä. Syntynyt täällä."

Jää kumisee, tuuli on hyytävä.

Jotain tee. Tai myy.

On myytävä.

Jotakin alta tai päältä.

Miten kylmä on!

Ovea korjataan.

Veto. Verestää

poskipäät.

Ja viisikymmentä miestä

näkyy lähempää.

Ja Keskussairaalan huoneissa

on valkoiset lakanat.

Lähden. Se näkyy bussista,

se valkea ulappa.

Kuin isä kyyhöttäisi jäällä

pilkki kourassa.

                                         - Ilpo Tiihonen: Arjen armada 1980