Kohtahan se loppuu - marraskuu

Ensilumi tuli maahan 17.11. räntänä ja suli hiljalleen pois. Kuva otettu 23.11.
"Marraskuun nimi tulee kuollutta merkitsevästä marras-sanasta. Marraskuussa routainen maa makaa »martaana». Kasvit valmistautuvat talveen ja yöpakkaset kiristyvät. Muita nimiä marraskuulle ovat muun muassa »keurikuu» ja »routakuu».
Sanottiin, että marraskuussa alkava talvi ei kauan kestä, toisin kuin lokakuun tai joulukuun talvi. Marraskuun pakkaset ennustavat leutoa säätä ainakin helmikuun kynttilänpäivään asti.
Kuu oli kalastajille kiireistä aikaa, sillä vahvimmat ja onnekkaimmat verkot, rysät ja talvinuotat valmistettiin marraskuussa. Ne piti saada valmiiksi viimeistään Antin päivään mennessä.
Marraskuista puuta pidettiin lujana lahoamista vastaan, joten rakennushirret pyrittiin kaatamaan tähän aikaan vuodesta. Kotitilalla lehmien terveyttä lujitettiin talvea varten pesemällä ne suopursuvedellä marraskuun aikana."
(Taivaannaula)

Marraskuun loppu ja täysin lumetonta. Aurinko pilkisti pilven raosta ja painui mailleen. Lämmintä on ollut monena päivänä lähes + 7 C, hyvin tuulista ja sateista.

Lenkille on päässyt tuttuja metsäpolkuja pitkin. Harmaalta on näyttänyt monena päivänä, kun ikkunasta katsoo mutta 5 km tallustelun jälkeen mieli on huomattavasti pirteämpi ja saa sisälläkin jotain aikaiseksi ;)

"Tässä hetkessä eläminen on vaikeaa, koska mielemme kypsyy ja tulee sokeaksi päivittäisille positiivisille asioille. Mielemme laukkaa jo monta askelta edellä ja haluaa uutta, enemmän ja lisää – ilman että nauttisimme niistä upeuksista ja onnekkuuksista mitä meillä ympärillämme jo on."

Ostin vuodekulmadivaanin omaan kotiin ja samanlaisen etäkotiin. Ei ole mitään huippulaatua mutta kestänee aikansa.

Sukkia kudon joululahjoiksi. Tämä kiva ja helppo malli löytyi jostakin blogista.
Lankana Nallea.

Vastarannan virkkaajan blogiarvonnassa voitin ihanan paketin, lankoja, kynttilöitä, virkkuukoukun ja nappeja. Kiitos Hanna ♥

PILVIEN ALLA

Ethän ota pois rakkautta mataliin pikku pilviin
ja kaikkiin niiden alla itkeväisiin:
kevätsateeseen, pajupensaikkoon ja koiran silmiin?

Ethän pyydä minua unohtamaan
kaikkea salaperäistä minkä olet luonut:
hämärän tuoksua ja lapsen kättä?

Et kai tahdo minun näkevän niin kauas
että sokenen sille mikä on minua lähinnä:
multa ja juuret, ruoholle varisseet lehdet.

Sinä, ankarien autiuksien herra,
sano että tiesit tämän kun kosketit minua:
olen syntynyt matalien lämpöisten pilvien alla.
                                               - Solveig von Schoultz, 1940-luku/1991, suom.
                                                  Helena Anhava -

Oda Krohg, Japanese Lantern 1886

Oikein rentouttavaa ensimmäistä adventtisunnuntaita toivotan blogissani vieraileville. ♥♥