TAMMIKUU JAKAA TALVEN
"Tammikuu oli vanhalle kansalle talven vaikeaa aikaa, "sydänkuu surkein". Kuitenkin tammikuu myös jakoi talven kahtia ja aloitti kevättäkohti siirtymisen, vaikka kylmimmät ajat olivat vielä edessä. Talven kääntyminen jälkipuoliskolleen sijoitettiin eri paikkakunnilla lukuisiin eri ajankohtiin, jotka sijoittuivat kalenterissa tammikuun alkupuolelta aina helmikuun puolelle saakka. Etelä-Suomessa uskottiin, että "ensimmäisenä keskiviikkona loppiaisesta kääntää karhu kylkensä, silloin on puoli talvea kulunut."
Loppiaisesta alkoivat juhlapyhien jälkeiset kovan työn ajat, selkäviikot. Kalastajille tämä tarkoitti mateen kudun ja pyynnin alkamista ja kaloista ennustettiin selkäviikoilla myös säätä. Kirjava mateen maksa ennusti myrskyistä ja kylmää kesää.
Paavalin päivään (25.1.) liittyi monia sääuskomuksia. Itäsuomalaisille Paavali oli talven napa ja auringonpaiste tuolloin lupaili poutaa koko vuodelle. Paikoin Paavaliin yhdistettiin pahoja ilmoja ja uskottiin, että puolet talven lumista oli vielä satamatta. Erityisesti Paavalina ennustettiin herne- ja papusadon kohtaloa: hyvän sadon ennusmerkkinä odotettiin pientä lumisadetta,joka peittäisi reen jäljet. Sumu ja usva Paavalina ei tiennyt hyvää, silloin tulevalle vuodelle ennustettiin sotaa ja vainoa." (Suomen kansan kalenteri 2016)
Jos haavan kaataa tammikuussa, niin se kuivuu yhdessä kesässä mutta keväällä kun kaataa, niin se ei tahdo kuivua ensinkään. (Koivisto)
Tammi tarkoitti napaa, akselia, keskipuuta. Tammikuu eli sydänkuu on aika, joka jakaa vuoden vaikeimman kauden, talven, kahtia - tammikuu on siis keskellä.
- Astronomit ovat sitä mieltä, että puusta saadaan paljon käyttökelpoisempaa, jollei sitä kaadeta nurin kerralla, vaan kuoritaan ympäri ja jätetään seisomaan kannoilleen ja kuivumaan.
Ja he sanovat, että jos kuusi - joka ei suinkaan ole vähimmän taipuvainen kärsimään kosteudesta - kuoritaan alakuulla, se ei koskaan sen jälkeen joudu veden lahottamaksi. (Panu Rajala: Talotohtori)
Loppiaisesta alkavat ”selkäviikot ja reikäleivät” tai ”härkäviikot ja läpileivät”. Siis moniviikkoinen juhlaton ja ankeakin sydäntalven aika. Tähän aikaan oltiin ennen paljon mm. metsätöissä.
***********************************************
Vanhan kansan uskomusten myötä palataan nykypäivään ja arvontaan. Arvottavana ovat yhdet neulomani sukat eli joko kuvassa olevat sini- tai punasävyiset. Lankana Nalle. Mainitkaa kommentissa kummatko valitsette. Siniset ovat pienempää kokoa ehkä 38-39 ja punasävyiset 40-41. Sirpa Kähkösen pokkari Jään ja tulen kevät sekä jääkaappimagneetti ja namit tulevat mukaan.
Tällä kertaa otan mukaan vain ne, joilla on oma blogi eli anonyymit jäävät nyt ulkopuolelle. Ja ei tarvitse olla liittynyt blogini lukijaksi mutta mukavaa tietysti, jos nyt klikkaatte itsenne lukijapaneeliin. Voi myös jättää sähköpostiosoitteen kommenttiin niin tavoitan voittajan helpoiten. Kaikilla on yksi arpa.
Arvonta voimassa 17 .01.2006 klo 24.00 saakka.
Onnea arvontaan kaikille! Ja tuhannet kiitokset kommenteistanne edelliseen postaukseen.
- Beate -
"Tammikuu oli vanhalle kansalle talven vaikeaa aikaa, "sydänkuu surkein". Kuitenkin tammikuu myös jakoi talven kahtia ja aloitti kevättäkohti siirtymisen, vaikka kylmimmät ajat olivat vielä edessä. Talven kääntyminen jälkipuoliskolleen sijoitettiin eri paikkakunnilla lukuisiin eri ajankohtiin, jotka sijoittuivat kalenterissa tammikuun alkupuolelta aina helmikuun puolelle saakka. Etelä-Suomessa uskottiin, että "ensimmäisenä keskiviikkona loppiaisesta kääntää karhu kylkensä, silloin on puoli talvea kulunut."
Loppiaisesta alkoivat juhlapyhien jälkeiset kovan työn ajat, selkäviikot. Kalastajille tämä tarkoitti mateen kudun ja pyynnin alkamista ja kaloista ennustettiin selkäviikoilla myös säätä. Kirjava mateen maksa ennusti myrskyistä ja kylmää kesää.
Paavalin päivään (25.1.) liittyi monia sääuskomuksia. Itäsuomalaisille Paavali oli talven napa ja auringonpaiste tuolloin lupaili poutaa koko vuodelle. Paikoin Paavaliin yhdistettiin pahoja ilmoja ja uskottiin, että puolet talven lumista oli vielä satamatta. Erityisesti Paavalina ennustettiin herne- ja papusadon kohtaloa: hyvän sadon ennusmerkkinä odotettiin pientä lumisadetta,joka peittäisi reen jäljet. Sumu ja usva Paavalina ei tiennyt hyvää, silloin tulevalle vuodelle ennustettiin sotaa ja vainoa." (Suomen kansan kalenteri 2016)
Jos haavan kaataa tammikuussa, niin se kuivuu yhdessä kesässä mutta keväällä kun kaataa, niin se ei tahdo kuivua ensinkään. (Koivisto)
Tammi tarkoitti napaa, akselia, keskipuuta. Tammikuu eli sydänkuu on aika, joka jakaa vuoden vaikeimman kauden, talven, kahtia - tammikuu on siis keskellä.
- Astronomit ovat sitä mieltä, että puusta saadaan paljon käyttökelpoisempaa, jollei sitä kaadeta nurin kerralla, vaan kuoritaan ympäri ja jätetään seisomaan kannoilleen ja kuivumaan.
Ja he sanovat, että jos kuusi - joka ei suinkaan ole vähimmän taipuvainen kärsimään kosteudesta - kuoritaan alakuulla, se ei koskaan sen jälkeen joudu veden lahottamaksi. (Panu Rajala: Talotohtori)
Loppiaisesta alkavat ”selkäviikot ja reikäleivät” tai ”härkäviikot ja läpileivät”. Siis moniviikkoinen juhlaton ja ankeakin sydäntalven aika. Tähän aikaan oltiin ennen paljon mm. metsätöissä.
***********************************************
Vanhan kansan uskomusten myötä palataan nykypäivään ja arvontaan. Arvottavana ovat yhdet neulomani sukat eli joko kuvassa olevat sini- tai punasävyiset. Lankana Nalle. Mainitkaa kommentissa kummatko valitsette. Siniset ovat pienempää kokoa ehkä 38-39 ja punasävyiset 40-41. Sirpa Kähkösen pokkari Jään ja tulen kevät sekä jääkaappimagneetti ja namit tulevat mukaan.
Tällä kertaa otan mukaan vain ne, joilla on oma blogi eli anonyymit jäävät nyt ulkopuolelle. Ja ei tarvitse olla liittynyt blogini lukijaksi mutta mukavaa tietysti, jos nyt klikkaatte itsenne lukijapaneeliin. Voi myös jättää sähköpostiosoitteen kommenttiin niin tavoitan voittajan helpoiten. Kaikilla on yksi arpa.
Arvonta voimassa 17 .01.2006 klo 24.00 saakka.
Onnea arvontaan kaikille! Ja tuhannet kiitokset kommenteistanne edelliseen postaukseen.
