Tunnustus ja haaste - vuodenaikakuvat

Uuden vuoden ensimmäinen kiva haaste ja tunnustus tulee Minttulilta. Oi kiitos paljon. Haasteeseen kuuluu laittaa mieleiset vuodenaikakuvat ja kertoa mitä kuvat merkitsevät itselle. Ja haaste jaetaan eteenpäin kahdelle luontokuvabloggaajalle.

Omat kuvani on kuvattu Canon SX30 IS kameralla. Sekaan mahtuu jokunen onnistunut otos mutta suurin osa on tyydyttävää tasoa. Järjestelmäkamera on hankinnassa mutta eri asia on taas, oppiiko meikäläinen sitä käyttämään ja saamaan kalliista laitteesta kaikkea irti, tuskin.

 

Kevät   -    Kevät oli oikullinen v. 2013. Huhtikuussa oli edelleen yöpakkasia ja lintujen kevätmuutto myöhästyi. Toukokuussa lämpöaalto teki kerralla kesän. Kollaasista erotettu kuva on etäkodin lenkkipolun varrelta harmaan autiotalon pihapiirin sauna. Autiotalot ja vanhat rakennukset kiehtovat minua. Ne henkivät rauhaa, aika on pysähtynyt ja menneet sukupolvet kertovat omaa tarinaansa hiljentyneissä pihapiireissä.  

Kesä   -    Kollaasin kuvat ovat viime kesäiseltä Norjan reissulta 21.- 26.7. Kollaasista erotettu kuva on pieni kalastajakylä Pykeija Varanginvuonon varrella. Kylässä on runsaat parisataa asukasta ja moni saa elantonsa kuningasravun pyynnistä. Kai se on niin, että kun on itse asunut yli 30 vuotta pienellä paikkakunnalla, pieni kiehtoo matkoillakin.

Syksy   -    Syksy oli aurinkoinen ja lämmin. Kollaasista erotettu kuva otettu 22.11.13 ja minusta se on aika onnistunut otos ja sommitelma.

Talvi    -     Talven kuvat ovat nyt kaikki viime vuoden lopulta mutta niistä näkyy miten talven tulo on oikutellut. Ensilumen satoi 18.10. ja jo 24.10. se suli pois. Marraskuu edelleen melkein lumetonta ja lauhaa, 17.11. oli Eino-myrsky. Joulukuussa sivuteillä oli tosi liukasta ja kollaasista erotettu kuva kuvattu kännykkäkameralla 27.12.13. Jäille ei ollut enää menemistä.

Annan tunnustuksen ja haasteen Kylätiellä blogiin Piipelle ja Vikki kuvailee blogin Vikille. Kiitos Minttuli. Tulipahan samalla muisteltua viime vuotta näin kuvien muodossa.

Kiitos kaikille edellisten postausten kommenteista ♥♥♥ Ja loppuun musiikkia, joka on soinut kuulokkeista tätä kirjoittaessa. Anneli Saariston musiikista tykkään. Hän kuuluu jo sarjaan unohtumattomat suomalaiset naislaulajat. Spotifystä löytyy kappaleita lisää.
                                
                                              - Beate -
Anneli Saaristo – Jos joskus







 

Kuvapostaustunnustus - vanhoja kuvia ja muistoja

Kahdesta kivasta blogista on tämä haaste annettu - Kosotäti Pagisen mitä pagisen ja Kiki's home blogeista. Kiitokset molemmille! En tiennytkään, että poika oli skannannut mm. näitäkin vanhoja kuvia. Kun kolmella koneella työskentelen (=harrastan) niin kuvakansioita löytyy mitä merkillisimmistä paikoista.

 1. Kuvassa on meidän ensimmäinen kissa Mirre ehkä v. 95 talvella pojan tekemässä lumionkalossa

 

 

 2. Tässä kisuli on päässyt pojan sänkyyn hoidettavaksi

 3. Kolmas kuva on näppästy salaa St Paul's Cathedralissa Monacossa.

4. Monacon Casino. Opas sai pitkään suostutella tuikeaa ovivahtia, että ryhmämme pääsi sisälle. Ilmeisesti emme olleet tarpeeksi äveriään näköisiä sadetakeissa ja reput selässä. Jokunen pelikolikko kuitenkin jäi matkamuistoksi. Isossa aulassa oli vain peliautomaatteja. Ne varsinaiset rikkaat pelasivat pokeripöytien ääressä ja sinnehän meillä ei ollut asiaa.

5. Isä ja poika mökkirannassa

 

6. Kellarin rakennuksella  

 

 

7. Ja pitäähän äidinkin päästä lapsen kanssa kuvaan. Ensimmäisen pienen rivitaloasunnon kuistilla päivää paistatellaan

 

8. Ukki meidän pihassa lettuja paistamassa 80-luvun lopulla. Letunpaistotynnyri olikin verraton kyhäelmä siihen aikaan mutta mikäs, kun on lettumestari asialla!
Koivut taustalla ovat vielä ruipeloita.

 

 Kuvat tulivat tänne sikinsokin ja ei nyt irronnut enempää tekstiä. Ovatpahan täällä muistona, niin löytyvät myös läppäriltä ja yläkerran koneelta, kun sen joskus saan käyttööni.

Tunnustus Bikkeltä ja haasteet Leenalta ja Aili-mummolta: Kuusi kuvaa kesästä

Kiitän rempseää Bikkeä Bikken pilttuu blogista tunnustuksista tälle minun 'sekametelisopalle'. Bikken blogi on elämänmyönteisyyttä pursuava, lennokas, innostava, saa hyvälle mielelle aina, kun siellä piipahtaa. Varsinkin nyt, kun pimeys houkuttaa kääriytymään huopaan ja vain olemaan, laiskottelemaan. Tänään kävimme pimeälenkillä pudottamassa valokuvia viime kesäisistä synttäreista neljän naapurin postilaatikkoon. Olihan meillä valolamppu mukana mutta hämärässä vielä näki kävellä. Täällä kun ei ole niitä katuvaloja.

Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu,

mutta voi tarkoittaa suosikkia. Liebster-

palkinnon ajatuksena on saada

huomiota blogeille, joilla on

alle 200 seuraajaa.

 

Tunnustuksen säännöt ovat:

 

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle.

2. Valitse viisi blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

3. Toivo, että ihmiset joille jätit tunnustuksen, antavat sen eteenpäin.

Bikke, jos et hirveesti pane pahaksesi niin palaan asiaan huomenna siis kenelle jaan tämän. Nyt on nimittäin massu niin täynnä perunoita ja jauhelihasoosia, että keskittyminen häiriintyy. Koetan samaan postaukseen saada mukaan tuon toisen haasteen.

Tässä kahdeksan satunnaista asiaa itsestäni:

1. Yleensä minulla on hätäisesti sutaistu kauppalippu ruokakaupalle lähtiessä. Kaupassa vilkaisen välillä listaa ja kerään siinä olevat tavarat mutta toinen puoli kassissa on ns. en-ole-ihan-varma-onko-tätä-kotona-kaapissa -ostoksia ja kun pääsen kotia niin kas vain! minulla on taas kolme pakettia kalakastiketta, Mummon muusia, pakastin kuohuu vihannessekoituspusseja ym. wok-vihanneksia.

2. Tykkään ostella miehelle vaatteita, paitoja, alusasuja, sukkia, verkkareita.

3. Minulla on omassakodissa valehtelematta yksi korkea vaatekaappi täynnä  kirppareilta ja netin kautta ostettuja vaatteita ja heräteostoksia, joita en ole koskaan käyttänyt. Suurin osa ryysyistä ovat nyt minulle isoja mutta en vaan osaa luopua niistä. Serkku vie aina käydessä ehkä pari hyllyllistä mutta pian ne hyllyt taas täyttyvät.  Yksi riesa ovat syys/talvipäällystakit, joita olen siirtänyt jo osan aittaan, kun ne eivät enää mahdu sisälle. Siellä on pitkiä villakangastakkeja, yhteen aikaan muodissa olleita kansitakkeja, toppia ym.

4. En uskaltaisi ottaa pientä vauvaa tai edes leikki-ikäistä hoitoon yöksi ellei talossa ole muita vastuunkantajia.

5. Panikoin joka kerta, kun joudun itse tankkaamaan ja vuoroaan odottaa muita. En osaa vieläkään peruuttaa auto kahden viivan väliin suoraan peilien avulla (kortin sain vuonna -82).

6. En voisi kuvitella asuvani kerrostaloasunnossa (yksiö tai kaksio), jossa ei olisi edes parveketta.

7. Minusta on ihanaa heittäytyä, hassutella, rikkoa sovinnaisuuden rajoja, olla välillä turhamainen hörhöilijä. Ujous on karissut iän myötä.

8. Yritän löytää jokaisesta päivästä onnen aiheita.

********************************************

Toinen haaste on Aili-mummolta ja Leenalta: noin kuusi kuvaa menneestä kesästä. Tähän aikaan vuodesta onkin mukava palata kesään. Kesäkuun alussa juhlimme nuoren parin onnea hääjuhlissa. Se oli alkukesän kohokohta. Kahdet 60-vuotissyntympäiväkekkerit vietimme  mutta tänne blogiin en kuvia näistä juhlista laita.

MM-eukonkannonkisoissa maidon separointia näytöstyyliin

Kommentaattorina 'pusuposki' Antero Mertaranta

 

Matkamuistoksi kauniita kiviä Norjasta Reisafjorden vuonon rannalta 



Gildetun näköalapaikka 412 m korkeudessa matkanvarrella Altaan

Ranskalainen pariskunta reissussa polkupyörillä, joissa istuttiin takakenossa.
Teltta ja muut varusteet kulkivat mukana pakattuina pieneen tilaan. Ihastelin heidän järjestelmällistä purkamis- ja pakkaamistouhua. Pyörissä ei ollut minkäänlaista sähköapuvoimaa.

 

Elokuun illat, järjen ne vie, sydän niin täysi on... ja TUNNUSTUS. KIITOS!

*******************************************************************

Suurkiitos Minttuli tunnustuksesta blogilleni. On kiva huomata, että se pieni, mutta uskollinen joukko käy tätä lukemassa ja kommentoimassa.
Minttulin blogia luen säännöllisesti ja hän on tosi ahkera bloggaaja. Tykkään, että hän tuo kotiseutuaan esille niin kuvin kuin sanoin. Elämänmyönteisyyttä ja huumoria löytyy. Ja nuo ruokakattaukset ym. jälkkärikuvat saavat veden kielelle.

Minä nyt vähän 'kierrän' sääntöjä, kun jo myös omat suosikkiblogini ovat  saaneet tämän tunnustuksen. Muistan, kun aloitin bloggauksen, niin Aili-mummo liittyi ensimmäisenä lukijakseni. Alussa ajattelin ettei näitä höpinöitä kukaan lue ja kun vielä kirjoittelu on epäsäännöllista. Luen myös Anja-Reginan aittaa,  Maijan monenmoista murua, Leena Lumia, Himmun ja mummun arkea, Ulleriinaa, Pitsit sekaisin jne.

Sitten on valtava määrä blogeja, joita selailen silloin tällöin tai uusia tupsahtelee eteen milloin minkin linkin takaa. Olen löytänyt aivan ihania koru- ja valokuvablogeja samoin kuin käsityöharrastajien sivustot. Monesti käy niin, että huomaan selailleeni tunnin jos toisenkin näitä löydöksiä ja oman blogin päivitys unohtuu.

 

Suurkiitos Aana tunnustuksesta!

Tämäpä oli mukava yllätys. Toivottavasti se antaa lisää puhtia kirjoitteluun Aanan blogia lukiessa, huomasin hänenkin saaneen kimmokkeen muiden blogien lueskelusta. Hänellä on jo melkein vuoden vanha blogi ja kirjoitukset kertovat keski-ikäisen naisen kriisistä, jaksamisesta, surustakin - niin tuttuja asioita itselleni. Väliin mahtuu mukavia arkipäivän pieniä tapahtumia ja mukaan liitettyjä kuvia sekä runoja, joita niin rakastan. Huomaan itsessäni saman asian, että päivät kuluvat kuin siivillä ja välillä ei todellakaan tahdo saada itseään 'käyntiin' ollenkaan. Silloin tekstinkään tuottaminen ei onnistu.

Muutenkin räpellän tässä blogi-maailmassa välillä huuli pyöreänä ja aikaa kuluu, kun ei yksinkertaisesti osaa kaikkea. Ja välillä vierähtää aivan huomaamatta tunteja toisten blogeja lukiessa ja ihastellessa. Nytkin pitäisi saada laskunippu maksuun, joten siirryn tästä pankkipuolelle.  


Vastaukset kysymyksiin:

1. lempiväri: sininen, se on minulle vapauden ja toivon väri, taivaansinestä saan lohtua ja rauhaa

2. lempieläin: oma 16-vuotias Romeo kissa

3. lempinumero/onnennumero: 12, poika on joulun lapsi

4. paras alkoholiton juoma: vesi

5. Facebook tai Twitter: ei kumpikaan, olin 'naamakirjassa' vähän aikaa mutta ei ole mun juttu

6. intohimosi/mistä pidän: Kaikkein läheisin on oma poika, niin isänsä kuva ulkonäöltään ja luonteeltaan. Luonto, maaseutu, ihmisten auttaminen mm. vanhusten, yleisesti heikompiosaisten puolustaminen, hellyydenosoitusten jakaminen, empatia, kuuntelen mieluummin kuin puhun

7. lahjojen antaminen vai saaminen: antaminen

8. mieleisin kuvio tai muoto: sydän ehdottomasti

9. paras päivä viikossa: hmmm olisiko se lauantai, siitä tulee mieleen rauhoittuminen, pullan tuoksu ja sauna

10. lempikukka: kielo, isäni muistolle, hän aina poimi ensimmäiset kielot, kun menimme hänen rakastamalleen kesäpaikalle

Sori, jos muutin joitakin kysymyksiä vähän. Näin jossakin blogissa mielenkiintoisen haasteen kertoa kahdeksan ennen tuntematonta asiaa itsestään.

Koetan miettiä kenelle jaan tämän tunnustuksen.