Hyvää Tapaninpäivää - leffa herkistelyjä ja K:n jouluruno

Tapaninpäivänä ei täällä ainakaan hevosreellä ajella. Lunta kun ei ole. Polkupyörällä voi nykyiset tapaninajelut tehdä, jos mieli tekee tai sillä mummojen potkurilla :)). En vielä omista sellaista. Äsken oli jo kovia tuulenpuuskia ja ei mikään ihme, jos sähköt katkeaa täällä maaseudulla. Toivotaan nyt parasta, että ehdin joulupuuron keittää. Meillä se syödään yleensä tapaninpäivänä, kun kaksi päivää ahdetaan kinkkua, laatikoita ja kalaa eri muodoissa.

Meidän kirkonkylän tonttupojat ja -tytöt ilahduttavat ohiajavia. Kunnan maa- ja kotitalousnaiset voittivat Pohjois-Savon Vuoden maisemateko -kilpailun. Tunnustus on myönnetty arvokkaasta vapaaehtoistyöstä sekä ansiokkaasta työstä kotimaiseman, ympäristön ja sitä kautta viihtyvyyden hyväksi.
"Teemme talkootyönä hyödyllistä, kaunista ja näyttävää omien kuntalaisten ja ohikulkijoidenkin iloksi. Haluamme olla esimerkkeinä kanssaihmisille siten, että meistä jokainen voi pienillä teoilla vaikuttaa paikkakunnan ilmeeseen, siisteyteen, viihtyvyyteen ja näiden tekojen tuloksena jopa tuoda uusia asukkaita pieneen, mutta pirteään kuntaamme."

Eilen telkusta tuli iki-ihana, romanttinen leffa Sound of music. Elokuva perustuu Richard Rodgersin ja Oscar Hammersteinin samannimiseen Broadway-musikaaliin, joka puolestaan perustuu tositarinaan itävaltalaisesta von Trappin perheestä. Elokuva on edelleen kaikkien aikojen katsotuin ja tunnetuin musikaalielokuva ja yksi kaikkein aikojen katsotuimmista elokuvista. Oscareita leffalle ropisi kymmenen. Ei sen naivius häirinnyt yhtään, kun herkistelin nuoruusmuisteloissa. Lienee ollut ensimmäinen leffa, jonka kävin elokuvateatterissa katsomassa ja vieressä se eka poikakaveri, jonka kanssa istuimme käsi kädessä - eihän sellaista voi unohtaa!
Nyt vanhempana eniten kosketti kappale Climp ev'ry mountain ja tässä se tulee Shirley Basseyn laulamana.
 

LYRICS:
Climb every mountain, search high and low
Follow every byway, every path you know
Climb every mountain, ford every stream
Follow every rainbow, till you find your dream
A dream that will need all the love you can give
Every day of your life for as long as you live

Climb every mountain, ford every stream
Follow every rainbow, till you find your dream
(A dream that will need all the love you can give)
(Every day of your life for as long as you live)

Climb every mountain, ford every stream
Follow every rainbow, till... you... find... your...dream

Tapaninpäivän aforismi

Ai niin, tulihan telkusta toinenkin suosikkileffa - Love Actually. Se minulla on DVD:llä. Jee, yksi parhaista kohdista on Hugh Grantin tanssi, jota hän ei olisi halunnut filmille ♥
"Elokuvan sisältö on samaa tunnehömppää kuin romanttisissa komedioissa yleensä. Ja vaikka lajityypin kliseitäkään ei ole mitenkään yritetty kierrellä, tarinan henkilöissä on sydäntä ja syvyyttä, dialogi on terävää ja tilanteet käännetään hupaisan korneiksi aina kun lähestytään liian imeliä vesiä. Siksi elokuvan suloisuus ei tukahduta. Elokuva on myös näyttö siitä, että hyvän käsikirjoituksen ja loistavien näyttelijöiden avittamana syntyy laatuviihdettä. Hyvän elokuvan ei tarvitse olla taidetta tai esittää suuria kysymyksiä elämästä. Kunpa hyvää viihdettä tehtäisiin enemmän." (Mtv viihde arvostelut)

Paras on viimeisenä. K:n kirjoittama runo. Hänellä on muitakin runoja ja lähes pakotin osallistumaan  Metsästäjä-lehden runokisaan. Olen itsekin joskus yrittänyt riimitellä mutta en ole niihin tyytyväinen.

METSÄN JOULU
On metsässä pimeys ja hiljaisuus.
Metsän eläimet puun suojaan
ja koloon, maaluolaan ja onkaloon
sammalvuoteelle painautuu.
Kuun sirppi ja tähdet
Rauhaa ja valoa luo.
On Joulu!

Remonttia ja muuta keskeneräistä ym.

 

 Valmiita ja keskeneräisiä sukkia. Tykästyin valepalmikkosukkamalliin ja niitä valmistuikin usea pari. Nyt on meneillään tuo valkoinen pitsi-palmikkomalli.

 

 

Lattialaminaatit ja uudet wc-kalusteet saapuivat pari viikkoa sitten pihaan. Asennus alkaa vasta huhtikuun lopussa. Askaretta siis riittää :). Mielestäni laminaatin valinta onnistui nappiin. Valitsimme KartimaCollectionin mallistosta 8 mm paksuisen vaalean vaahteran. Laitan sitten joskus kuvia, kun lattia on valmis.

Tällä hetkellä yläparven portaat pötköttävät olohuoneen lattialla, koska seinä tapetoidaan ja maalataan. Tuo ikivanha levydekki lähtee myös tästä huushollista. Siellä näkyy olevan vielä vanhoja vhs-leffoja, joita olen viskannut jo suurimman osan roskiin.

 

 Leffat odottavat katselua. Sitten kun se rauhallinen hetki koittaa, niin uppoudun nautiskelemaan näistä ja joitakin katsomattomia on kiintolevytallentimellakin. Tänään tein pihassa pari tuntia lumitöitä ja kävin vielä puhdistamassa tienvarren heittolaatikon edustan. Kerrassaan mainiota hyötyliikuntaa. Meillä on iso ja painava lumikola ja sillä työntelin lumet penkoille. Veltostunut yläkroppa sai bodausta :).

Hyvää viikonloppua lukijoilleni ja piipahtajille. Kiitos sydämistä Minttuli ja seija. Laitan ne seuraavaan postaukseen.
------------
"Olen minä onnellinen;
vaikka varjoa rakastan,
hämärää puheille kutsun,
en minä päiviä pakene,
en niitä uniksi loihdi.

Onnea jokainen päivä
vaikka tuskaa puolillansa;
onnea kaikki eletty
vaikka se polttaisi tulena."
-------------             Laulu tummana tulevi 1976 - Matti Rossi -                

Pois murheen frakki!

Kuva otettu viime vuoden loppupuolella eli on täällä enemmän lunta mutta sopii  päivän teemaan

AURINKO PILKISTÄÄ PILVEN TAKAA LUMISEEN METSÄÄN


Siis lähde linnuntietä,
jos joudat, kulkemaan,
ja juhlahetki vietä
kun saavut linnuntietä
metsään tuuheaan.


Juupelijuhla varmaan
metsän salissa on:
näet pilven takaa harmaan
pilkistelevän armaan
iloisen auringon.


On koivun harsohameen
vyö vanhaa-hopeaa.
Näet liekehtivän lameen
sen rinnoilla. Ja kameen,
jota katsella kannattaa.


Parhaisiin pyntätyllä
karahkakuusella
on, oireellista kyllä,
valkoinen frakki yllä
ja stormari korkea.


Pane pois tuo murheen takki:
se ei istu ollenkaan,
pue yllesi riemun frakki,
ota päähäsi onnenlakki
ja ryhdy iloitsemaan.


                      -P . Mustapää, Tuuli airistolta 1969 -

Kuva uudistetusta työhuoneesta. Annan kehut jälkikasvulle, kun innostui tekemään pientä pintaremonttia ja uusimaan kalusteita. Tämä EI ole minun käytössä ja oma 'konehuoneeni' on talon yläparvella. Kaikki kaapit ja pöytä tilattiin ON24-nettikaupasta. Kaksi isompaa vitriinikaappia tulevat maaliskuun alussa.


Huoneeseen oli vaikea löytää sopivan mittaisia (leveys, syvyys, korkeus) kalusteita liikkeistä. Epäröin, että minkähänlaista sekundaa tulee, mutta yllätys, yllätys, olivat ihan laadukkaita, kaikki osat mukana, kokoaminen sujui ohjeiden avulla helposti, vaikka veihän se aikansa, kun teki kunnolla.


Seinäkaappeja vierastin alussa tuon mustan lasin takia mutta kun olivat paikoillaan niin sointuvat tummien koneiden kanssa yhteen. Kuopioon avataan kesällä IKEA ja sieltä olisi kenties saanut mutta ei jaksettu odottaa. Seiniin heinäkuosinen lasikuitutapetti ja valkoinen maali.

 Vihdoin sain osan kiintolevylle tallennettuja leffoja kopioitua ja niihin kannet

Leffojen katselua

Aina välillä tv:stäkin tulee katsomisen arvoista, aivan hellyttävä tarina kahden vanhenevan sisaruksen suhteesta, tukahdettua kaipuuta, kätkettyjä tunteita, elämän hukkaamista. Judi Dench on tuttu loistavasta suorituksestaan Pienessä Suklaapuodissa. Ja elokuvan musiikki oli kerrassaan sykähdyttävä. mm. "Méditation from Thaïs" by Jules Massenet (Joshua Bell) – "The Carnival of Venice" (Joshua Bell)
In this fading, sentimental genre peopled with grandes dames (usually English) making "grande" pronouncements, the world revolves around tea, gardening and misty watercolor memories.

BBC:n kahdeksanosainen sarja Mossin tyttäret tuli myös viime vuoden puolella tv:stä ja otin kaikki osat kiintolevylle. Tapahtumat sijoittuvat 1920-luvun Englantiin, missä seurataan varsinkin Mossin työväenluokkaisen perheen tyttärien elämää ja kasvamista.

Sitä mukaa, kun saan siirreltyä laatuleffat dvd:lle, voi heittää vhs-kasetit roskiin. Toisilla on kirjoja ja meillä elokuvia. Laskin, että noin 324 dvd:tä löytyy tästä huushollista. Huomenna katsontalistalla Erin Brockovich.

Voin katsella melkein kaikkea muuta, mutta en skifiä, pelkästään raakaa väkivaltaa, ellei leffassa ole muuta juonta ja kaapelikanavilta tulevia b-leffoja. Minulla on suuri aukko sivistyksessä - en ole lukenut yhtään Harry Potter kirjaa tai katsonut niistä tehtyjä elokuvia.

Niin kaikki ohikiitävää, ikävä ja riemu, joka hetken värähtää...

Oriah Mountain Dreamer Canadian Teacher and Author

	It doesn't interest me what you do for a living I want to know what you ache for and if you dare to dream of meeting your heart's longing. It doesn't interest me how old you are I want to know if you will risk looking like a fool for love for your dreams for the adventure of being alive. It doesn't interest me what planets are squaring your moon... I want to know if you have touched the center of your own sorrow if you have been opened by life's betrayals or have become shrivelled and closed from fear of further pain. I want to know if you can sit with pain mine or your own without moving to hide it or fade it or fix it. I want to know if you can be with joy mine or your own if you can dance with wildness and let the ecstasy fill you to the tips of your fingers and toes without cautioning us to be careful be realistic to remember the limitations of being human. It doesn't interest me if the story you are telling me is true. I want to know if you can disappoint another to be true to yourself. If you can bear the accusation of betrayal and not betray your own soul. If you can be faithless and therefore trustworthy. I want to know if you can see Beauty even when it is not pretty every day. And if you can source your own life from its presence. I want to know if you can live with failure yours and mine and still stand on the edge of the lake and shout to the silver of the full moon, "Yes." It doesn't interest me to know where you live or how much money you have. I want to know if you can get up after a night of grief and despair weary and bruised to the bone and do what needs to be done to feed the children. It doesn't interest me who you know or how you came to be here. I want to know if you will stand in the center of the fire with me and not shrink back. It doesn't interest me where or what or with whom you have studied. I want to know what sustains you from the inside when all else falls away. I want to know if you can be alone with yourself and if you truly like the company you keep in the empty moments.   © 1995 by Oriah House, From "Dreams Of Desire" Published by Mountain Dreaming, 300 Coxwell Avenue, Box 22546, Toronto, Ontario, Canada M4L 2A0Please click here for more information about Oriah's book.

Jouluähky vaivaa, liikaa kinkkua, laatikoita, rosollia, 'sekameteli'-soppaa ja riisipuuroa, suklaata, torttuja, kakkuja. Suolaisen päälle imelää ja toisinpäin. Tuomas-myrsky riepotteli Pohjois-Savoa ja sähköt olivat poikki lähes seitsemän tuntia. Tänäänkin vielä noin tunnin. Mutta ei se mitään haitannut. Mukava käpertyä viltin alle kynttilänvalossa ja rupatella tai torkahtaa. Sivutiet ovat niin liukkaat, ettei uskalla lenkille lähteä. No katsotaan huomenna. Pakko saada raitista ilmaa.


Poika tilaili verkkokauppa.comista mutsille 800 eurolla (minä tietty maksoin) sisuskaluja tähän myllyyn, että jokohan alkaa paremmin pelittää ja tökkiminen loppuu - 2000 GT kiintolevy, Core 15 prosessori, 8 gigaa muistia, näytönohjain, emolevy, tehokkaampi virtalähde, hiiri. Kuulema on sitten minun myllyssä enemmän tehoja kuin omassaan.


*************************************
Kirjaan tänne aina tekstejä, jotka koskettavat sisintä. Tuo yllä oleva oli yksi sellainen ja toinen tässä alla. TV:stä tuli Kivenpyörittäjän kylä leffa. Olen sen joskus katsonut mutta en sillain kunnolla sisäistäen.
Yhteen päivään, yönseutuun ja aamun sijoittuva elokuva perustuu 1970-luvun loppuun. Häät ovat ilon juhla, mutta monet asiat viskaavat varjojaan juhlahumun päälle: sairaudet, lakkautettu koulu ja varsinkin Pekan kohdalla oman paikan löytäminen: Ruotsiin ei tekisi mieli palata. Siitä syntyy tietysti Meerin kanssa ristiriita.


Otin leffan kiintolevylle ja sieltä kopioin lopputekstiä, joka sai taas jotain kummaa liikehdintää tuolla päänupissa. Ei edes osaa itse tarkemmin eritellä miksi juuri tuo satupätkä toi vedet silmiin - lapsuus, huolettomuus ja vastakohtana kuolema, joka onkin noin onnellinen olotila! Olikohan näyttelijä Matti Varjo, kovin Lasse Pöystin näköinen. Teksti ei vastaa varmaankaan sanatarkasti kirjan tekstiä. Täytyy etsiä kirjastosta, kun en omista tuota kirjaa.


"Sielläpähän ne assuu, ne maamyllärit. Siellä on ihan toisenlainen maalima. Tämä nurmikko on niitten taivas. Siellä ne assuu semmoset pienet vääräselkäiset ukonkäppänät piippu suussa ja kukkia repussa ja joskus kauniilla ilmalla ne tulloo tänne muan piälle ravehtiin (?) siltojen alta ja kutkuttelloo pieniä tyttöjä jalakapohjasta, kun ne nelistää niittylöillä. Ei niitä tarvihe pelätä. Ne on ihan ihmisen hyväntekijöitä. Kun ihminen kuoloo ja hauvataan mullaan sissään niin ne käy kampoomassa piätä ja kutkuttelloo niittyvillalla huulien ympäriltä. Ja kun kirstu alakaa lahhoomaan, niin ne korjoo niitä pienillä vasaroilla ja ettei mene multa suuhun ja silimään. Joskus ne pittää siellä semmosia omia kemujaan. Kuuluu niinkun sellaista hiljaista pajupillin soittoo ja pikkuset kumiterät lappasoo ja reput pannoo selässä, jotta hopsuta-hoi!"