torstai 13. kesäkuuta 2019

Palokärjen pesä pihahaavassa

Palokärki ahkeroi poikasilleen pesän etäkodin pihahaapaan. Nakutus kuului koko kevään ajan ja lastuja sinkoili lähelle taloa. On sillä rakentajalla kova nokka, kun saa koverrettua noin ison kolon puun kylkeen.  Molemmat emot osallistuvat pesäkolon hakkaamiseen järeään puuhun. Kuvaajana isäntä, kun hän jaksoi istuskella läheisen puun juurella ja hyviä kuvia ottikin.

Jokaisena vuotena tehdään uusi kolo. Soikea kolo on noin 10 - 11 cm korkea ja yhdeksän senttimetriä leveä. Vanhat palokärjen kolot jäävät muille kolopesijöille. Ainakin uuttukyyhky, helmipöllö, naakka, telkkä ja uivelo jäävät kiitollisuuden velkaan palokärjelle.

Palokärki munii jo huhtikuun loppupuolella 4 - 5 hohtavanvalkoista munaa, joita emot hautovat 12 - 14 vrk. Molemmat emot ruokkivat poikasia, vaikka naaras hoitaakin niitä enemmän, viettäen niiden kanssa yöt pesäkolossa. Poikaset jättävät pesän 24 - 28 vrk:n ikäisinä. Pesyeitä on yksi vuodessa.

Paavo Palokärki eli pipottaja, kuikuttaja tai koro - kansanperinteessä kuolemantuoja, hammassäryn ja sokeuden parantaja, sateiden ja tuulten ennustaja  
Linkin takaa löytyy lisää tietoa palokärjestä. Tunturisusi.com
 








tiistai 4. kesäkuuta 2019

Haminalahden kulttuuri- ja luontopolulla

Maanantaina 3.6. oli vielä sopivan vilpoisa ilma metsäretkeilyyn. Metsässä oli kylläkin itikoita ja emme muistaneet ottaa karkotetta mukaan, joten ei oikein voinut istuskella pitkään yhdessä kohtaa. Olin netistä tutustunut paikkaan ja ajatellut, että tuolla pitäisi käydä. Paikoin hiukan vaikeakulkuistakin mutta portaat helpottivat kävelyä. Polku on avattu vuonna 2006 ja sen varrella esitellään von Wrightin veljesten taideteoksia. Osa tauluista on pystytetty paikoille, joissa ne on muinoin maalattukin. Taiteilijaveljekset Magnus (1805-1868), Wilhelm (1810-1887) ja Ferdinand (1822-1906) von Wright olivat kotoisin Haminalahden kartanosta. Kotiympäristö, Haminalahden maisemat ja luonto muodostivat heidän taiteensa lähtökohdan ja aihemaailman. 

Veljekset tunnetaan erityisesti lintumaalareina. Heidän lintumaalauksissaan yhdistyy yksityiskohtaisen tarkka kuvaustapa lintujen luonnollisten asentojen ja ympäristöjen havainnointiin. Lintumaalausten lisäksi heidän tuotantoonsa kuuluu myös idyllisiä maisemia, asetelmia ja muotokuvia. Heitä pidetään suomalaisen kuvataiteen uranuurtajina. Oman aikansa kuvaajina von Wright -veljesten teoksilla on myös huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä.

Veljekset olivat pääosin itseoppineita taiteilijoita. Heidän ammattitaitonsa pohjautui kotona opittuihin harrastuksiin, luonnontarkkailuun ja metsästykseen. Lintukuvia veljekset tekivät pikkupojasta lähtien. Metsästysharrastus teki Haminalahden linnuston heille tutuksi. Veljekset tunsivat erityisen hyvin kanalinnut ja sorsat. Kuviensa malleina he käyttivät vasta-ammuttuja lintuja. Maalauksia varten tutkittiin myös isän häkkilintuja ja pihapiirin kesyjä hanhia, sorsia ja kyyhkysiä.

Taiteilijaveljeksille oli yhteistä pikkutarkka kuvaustapa yhdistyneenä mestarilliseen tekniikkaan ja romanttiseen tyyliin. Kaikki kolme aloittivat eläintieteellisinä kuvittajina, mutta sittemmin kukin heistä loi yksilöllisen uran omine erityispiirteineen. 
Linkki  Ylen sivustolle, jossa lisää tietoa mestarillisista lintu- ja maisemamaalareista.
 Yllä reitin kartta. 
 Haminalahden leirikeskus ja sen pihapiirissä oleva iso grillikota, Feerdin tupa




















 Hiekkala
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...