Näytetään tekstit, joissa on tunniste ikävä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ikävä. Näytä kaikki tekstit

torstai 7. kesäkuuta 2018

Siivettömistä laulaa Vainio, kesäkuvia, muistoja ja runo



Junnu Vainio on epäilemättä suomalaisen laululyriikan mestari. Mielestäni lukeutuu jo kansallisrunoilijoiden kastiin.  Kotka, tuo uljas lintu taivaita tavoitteleva mutta jolleivat siivet kanna jää maahan räpiköimaan - Vainion lintumetaforaa löytyy myös Albatrossi -kappaleesta. Kotkalaiset lienevät omineet kappaleen itselleen ja olihan Vainio syntyisin Kotkasta. Haikeata ja ah niin suomalaiseen mielenmaisemaan uppoavaa ettei tätä voi liikuttumatta kuunnella.

Kesä ottaa takapakkia, kun kylmä ilmavirtaus levisi maahamme. Myrsky riepotteli pihapuita ja pensaita. Pelkäsin jo muutaman liian ison haarakoivun kaatuvan mutta vielä kestivät tuulen voiman.
Äitini pääsi viimein lepoon, kevään tuulien matkaan lähti vanha ja väsynyt jo...
muistot koskettavat kuitenkin yksitellen. Hautajaiset pidimme pienellä porukalla ja teimme veljen kanssa Power Point -ohjelmalla muistotilaisuuteen kuvaesityksen äidin elämänkaaresta 1-90 vuotta. Kuvista nousi mieliin onnellisia ja humoristisia muistoja mm.miten kesäretkelle lähdettiin ikivanhalla Popedalla ja yövyttiin teltassa muurahaisten ja pistiäisten seassa. Veli oli silloin vaippaikäinen ja mummo aina keinot keksi lapsen pyllyn pesemiseen - suonsilmäkkeestä vain kylmää vettä ja matka jatkui. Hautajaisista jää usein ikävä jälkimaku, kun harvoin tapaavat sukulaiset pönöttävät istua jäykkinä ja tuppisuina. Nyt jäi lämmin muisto, koska emme edes halunneet kutsua etäistä sukua ja äidin ystäväpiiri oli jo ehtinyt kutistua. Pappi oli nainen ja mukana oli myös naispappisharjoittelija. Ylläolevan kuvan kuvasin jäiden lähtiessä, reunassa on kuin elämänpuu.
Alla olevat kuvat otettu hellejakson aikana 27.5.






Puut kantavat valoa

Puut kantavat valoa,
mutta hiljaisuus kevyt lintu
liitää vesiä pitkin.
Puut kantavat valoa,
mutta harmaa siipi jo viistää vettä ja taivasta
hiljaisuus, kevyt lintu,
asettuu puihin ja sytyttää pesänsä,
tulena valo nousee taivasta kohti
eikä kukaan voi kantaa sydäntänsä kevyesti
koska kauneus on rakastamista

koska kauneus on tuskallista
niin kuin linnun ainoa laulu

-Kirsi Kunnas-


Kiitos Aikku, sylvi, Sesse, Mirjam-Matilda, enkulin käsityöt, Marjatta Mentula, Sussi, Ansu/Tuuliannikantuvassa, Päden paja, Tanja, Mari Kytöharju ja Irja kommenteistanne edelliseen postaukseen ♥☺

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Hyvää Pääsiäistä Sinulle!

 Pääsiäismuna on koristeltu muna, joita annetaan lahjaksi pääsiäisenä. Perinteisesti on koristeltu kananmunia mutta nykyisin suklaiset munat ovat yleistyneet, ja pahvisia karamelleilla täytettyjä munia on myös nähty. Suklaamunien sisään on usein piilotettu pieni yllätys. Koristeltuja kananmunia on käytetty elämän tunnuskuvana.
Koristellut munat, niistä kuoriutuvat untuvikot ja puput ovat perinteisiä uuden elämän ja hedelmällisyyden tunnuksia. Esimerkiksi kalevalainen maailmansyntyruno kertoo munasta, joka särkyy pudotessaan veteen. Joidenkin mukaan muinaisten germaanien kevätjuhlassa uhrattiin munia ja jäniksiä. Munia tuova tai kätkevä pupu on suosittu satuhahmo.
Juutalaiseen pääsiäiseen kuuluvat kovaksikeitetyt munat uuden elämän symbolina, ja heidän arvellaan omaksuneen perinteen kenties muinaisten roomalaisten kevätjuhlista.

Kristillisen pääsiäismunan historia
Kananmuna soveltui hyvin kristillisen ylösnousemususkon symboliksi. Se on päältäpäin eloton ja kylmä, mutta kätkee elämän sisäänsä. Kananmuna sopi myös Jeesuksen kalliohaudan symboliksi.
Ensimmäiset kirjalliset merkinnät maalattujen pääsiäismunien antamisesta on 900-luvulta. Lähteen mukaan Tessalonikin luostarin igumeni antoi munkeille pääsiäisyönä maalatut pääsiäismunat.
Pääsiäismunan suosioon on vaikuttanut myös käytännöllisiä syitä. Pääsiäismunien suosiota katolisissa maissa on lisännyt eläinkunnan tuotteista kieltäytyminen pääsiäistä edeltävän paaston aikana, minkä vuoksi munia jäi yli. Munat tuli käyttää pääsiäisenä, ennen kuin ne pilaantuivat.[

Maria Magdaleenan legenda
Kristillisestä pääsiäismunaperinteestä kerrotaan Maria Magdaleenan legendaa. Legendan mukaan Maria Magdaleena matkusti keisari Tiberiuksen luo kertomaan ylösnousseesta Kristuksesta. Tiberius vastasi hänelle, että ylösnousemus on yhtä mahdollinen kuin pöydällä olleen kananmunan muuttuminen punaiseksi. Samassa muna muuttui punaiseksi ja siitä tuli ensimmäinen pääsiäismuna.
(lähde: Wikipedia)


Tietokoneeni ruudulla kuva SINUSTA RAKKAANI!
Vielä me kohtaamme siellä jossakin paremmassa maassa.



Kuva otettu 8.3.2013: äiti ja minä. Äiti ei ehtinyt edes silmälaseja laittaa eikä 'tälläytyä' kuvattavaksi. Niin hauraaksi ja pieneksi äiti olet jo tullut - surut vanhentavat meitä. Isän kuolemasta on pian kymmenen vuotta.

 Tämä pöllö lennähti meille Pariisin kautta. Kiitokset Pepille :)

 
Ja tämä tipunen Sisustusta sydämellä blogiarvonnan palkintona. Kiitokset ja terveisiä tekijälle Maarit Bogdanoffille. Pitää etsiä tipulle parempi paikka.

Ens’ kevättären viestin
toi tänne tyttö pikkuinen,
tuo sinisilmä sievin
ja sisko vuokkojen.
 
Toi sylin kukkakukkuran
ja päivän riemun rikkahan,
nyt hangetkin jo häviää
kun koittaa kevätsää.
 (Vanha lastenlaulu säv. ja sanat: Thuneberg Lilli)
 
 
 
- Beate -

perjantai 4. marraskuuta 2011

Musiikkia huomiselle pyhäinpäivälle





Ei, en ole lakannut rakastamasta.
Sydämeni vain on painunut syvemmälle,
sen laulu soi tummemmin,
ja joskus iltaisin, kun hiljaisuuden huivi
kietoo meidät,
se helähtää niin kuin hellät sormet
koskettaisivat, tai kipu.

                       - Matti Paloheimo -
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...