Marraskuun murusia

Marraskuussa ehtii katselemaan vanhoja kuvatiedostoja ja ihmettelemään, missä olen kuvannut tuon upean naispatsaan. Molemmat kuvat olivat onneksi kuvakansiossa Lappi-Norja matkakuvat 2013. Olimme tosi pikaisesti käyneet Raatteen Portissa Suomussalmella ja olin ottanut ulkokuvia mutta varsinaiseen museoon emme ole ehtineet tutustua. Puna-armeijan suunnitelmissa oli ollut marssia voitokkaasti suoraan Ouluun ja katkaista näin Suomi kahtia. Toisin kuitenkin kävi, sillä suomalaiset kävivät vastahyökkäykseen kaikin voimin. Raatteentiestä tekee erityisen myös se, että Suomi onnistui täydellisesti taktisessa sodankäynnissä. Suomen puolustus perustui siihen, että sotilaat tunsivat maaston erinomaisesti ja he pystyivät suksilla liikkumaan siellä nopeasti. Lisäksi valkoinen sotilaspuku auttoi naamioutumaan maastoon täydellisesti. Yhdessä nämä ominaisuudet johtivat siihen, että suomalaissotilaat onnistuivat motittamaan suuria viholliskolonnia ja tekemään täydellistä tuhoa vihollisen keskuudessa. 

Naispatsas on ukrainalaisten muistomerkki talvisodassa kaatuneille ukrainalaisille sotilaille. Patsas on pystytetty samoille paikoille, jonne tuhottiin lähes koko ukrainalainen 44. divisioona. Toisessa kuvassa on Vienan vapaussoturien ja pakolaisten muistomerkki. Jatkosodan heimosoturit olivat jatkosodassa (1941–1944) Suomen Puolustusvoimain yksikköitä, joissa palveli tverin-, vienan- ja aunuksenkarjalaisia, inkeriläisiä, vepsäläisiä, komeja, virolaisia, saamelaisia sekä muita suomensukuisiin heimoihin kuuluneita miehiä. Näistä osa oli siirtynyt Suomeen vuoden 1918 jälkeen, ja osa oli suomalaisten sotavangiksi jääneitä puna-armeijan sotilaita. Lisäksi joukoissa palveli amerikansuomalaisia, ruotsinsuomalaisia, siperiansuomalaisia ja sellaisia suomalaisia, jotka olivat muuttaneet aikaisemmin Neuvostoliittoon.

Oikeastaan piti kirjoitella ihmisyydestä mutta ovatpa nuokin kuvat dokumentoitu tänne blogiini ja sodathan ovat ihmisten aloittamia ja niitä on käyty tuhansia vuosia ja loppua ei näy. Ihmisellä on ajattelun taito mutta selvyyttä tähän maailmaan ei ole saatu. Kaikenlaiset hengenmiehet ja filosofit käyvät vuorotellen selittämässä omat teoriansa ja toinen koettaa ne kumota. Parasta on pienen ihmisen pysytellä sellaisessa kodossa, jossa on hyvä olla ja jäädä sinne. Ei muualla maailmassa ole asiat sen kummemmin. Sielläkin ihmiset elävät ja kuolevat ja koettavat siinä välissä toimia parhaansa mukaan. Ihmisikä on lopulta niin lyhyt ettei täällä millään ehdi kaikkea haluamaansa toteuttamaan tai näkemään. Pisara olemme suuressa meressä. Elämässä paljon tapahtuu sattumalta - käännymmekö risteyksessä oikealle vai vasemmalle. Emme saa koskaan tietää, minne se toinen tie olisi vienyt.

Ihmiset täällä Suomessa voivottelevat pimeää, synkkää marraskuuta ja talvea. Toivotaan lunta mutta sitäkin sopivasti. Syksy on ollut pitkään leutoa ja on ehtinyt tekemään pihatyöt hyvin, kun ei ole satanut räntää. Ja meillä on sisällä lämpöä, valoa ja koneita helpottamassa työtämme. Viihdykkeitä on liiankin kanssa, kun vain osaa asennoitua ja oivaltaa kuluvien hetkien merkityksen. Ja tarvitseeko koko ajan tehdä jotakin. Olen ollut monta päivää lähes uutispimennossa, koska itse haluan. En halua lukea ihmisten sairaskertomuksia, joita jo oma maakuntalehtikin tarjoaa värikuvien kera eikä minua niin hirveästi kiinnosta kenestä tulee USA:n uusi presidentti (toivon ettei ole Trump) tai montako eilen sairastui koronaan. 

Olin tänään ulkona metsälenkillä ja tulin sisälle lämpöiseen tupaani ja join termarissa olleen kahvin ja söin voileivän. Aloin lukemaan kirjaa mutta olin nukahtanut sohvalle. Herättyäni katsoin Areenasta Michael Portillon ohjelmaa Junamatka Australiaan osat 3-4. Sitten tulin koneelle ja aloin selailemaan vanhoja kuvatiedostoja. Välillä piipahdin saunassa ja kohta lähden yöunille. Hyvää yötä!

En ehkä ole mennyt sinne, minne tarkoitukseni oli mennä mutta luulen päätyneeni sinne, missä tarkoitukseni on olla - Douglas Adams -

Nämä vallan ja viisauden kulissit
kolossit
yliopistot kirkot
virastot sairaalat
täynnä ankaraa tietoa
oikeassaolemista
paremmuutta

Mutta elämä on jossain muualla
sivukaduilla
neulaspoluilla
untanäkevissä silmissä
mielissä kaipuuntäysissä

Ei täällä
Ei täällä
Jossain muualla
ja toisin.
(M. Leinonen / Tuuli tulee uniin,1999)

Luonnon taideteoksia marraskuussa, lehtijuttupohdintoja uskomuksista



 

Marraskuun ensimmäinen päivä, aurinkoa ja pikku pakkasta, joka vetää jo järven riitteeseen ja lenkkeilijä tuntee suurta kiitollisuutta, että saa elää ja asua lähellä luontoa. Ystävystyin eläkkeelle jäätyään maalle muuttaneen L:n kanssa ja on hän nyt onnellinen elämäänsä, kun voi lähteä koiran kanssa lenkille kotiovelta eikä naapuri ole katsomassa ikkunasta, mitä hän puuhailee omalla pihallaan - on väljyyttä olla ja tepastella pihassaan vaikka yöpaitasillaan.  Minulle luonto on antanut voimia kohdata elämän suuret vastoinkäymiset. Jaana Savolainen kirjoittaa Hesarin 20.1.2017 kolumnissa, miten kiitollisuus hoitaa aivojasi.
"Elämä on muuttunut vaikeaksi. Näin voisi päätellä siitä, että lehdet, internet ja kirjakaupat ovat tulvillaan neuvoja hyvästä elämästä: miten kykenisit keskittymään olennaiseen, nukkuisit paremmin, olisit läsnä perheellesi, jaksaisit hoitaa itseäsi tai ylipäätään saada mielenrauhan.

Ihmisen aivot eivät ole kehittyneet yhtä nopeasti kuin kaikki se, mitä ihmisen aivoilla on keksitty. Digitaalisen aikakauden infoähky ja viriketulva ovat aivoille kova koettelemus. Kun yhä useampi meistä myös tekee työtä enimmäkseen aivoillaan, aivoja kannattaa hoitaa ja käyttää viisaasti. Väsynyt, nälkäinen ja huonosti nukkunut ihminen aiheuttaa harmia sekä itselleen että muille.

Aivojen perushuollon lisäksi kannattaa harkita, mitä ajatuksia aivoissaan pyörittelee. Mitä enemmän pohtii synkkiä asioita, sitä enemmän alkaa nähdä ympärillään synkkyyttä.
Jos kiinnittää huomiota myönteisiin asioihin, se ruokkii hyvinvointia ja mielenrauhaa. Kun maailmassa tapahtuu koko ajan kauhistuttavia asioita, ehkä kannattaa aina hetkeksi muistuttaa itselleen, mikä kaikki on hyvin. Ihmismieli tottuu hyviin asioihin nopeasti, joten muistutus voi olla paikallaan. Jos on viettänyt pari viikkoa metsämökissä ilman mukavuuksia, huomaa olevansa kiitollinen sisä­vessasta tai pyykinpesukoneesta."

Luin toisenkin Hesarin mielenkiintoisen jutun arkiuskomuksista tieteen näkökulmasta tarkasteltuna. Tunnistin sieltä monta asiaa, joita olen itsekin pohtinut kriittisesti - usko Jumalaan, usko yliluonnollisiin asioihin, usko horoskooppeihin, terveyteen ja ravitsemukseen liittyvät uskomukset. Uskoa yliluonnollisiin asioihin perustellaan, että tiede erehtyy. Yliluonnollisiin asioihin uskova voi pitää totena, että esineet voivat muistaa asioita tai kuollut pysyä henkenä keskuudessamme. ”Tutkimustieto ei ole muuttunut niin perustavanlaatuisissa asioissa kuin yliluonnolliset asiat. Ei ole vaikkapa todettu, että kuolleen psyyke voi elää ilman kehoa. Jos todettaisiin, se romuttaisi tämän­hetkisen biologian, psykologian ja fysiikan.” Olen pohtinut, miksi hautausmaalla käynti rakkaan haudalla ei tunnu hyvältä. Muistelen häntä paljon mieluummin kotona, hänelle niin rakkaassa paikassa.

Onko Jumalaan uskominen myös yksi arjen uskomuksista? Professori Marjaana Lindeman (tutkija, dosentti: Helsingin yliopisto) on tutkinut yhdysvaltalaisen kollegansa kanssa eri uskontojen edustajia. Tutkimuksessa oli mukana muun muassa 1 525 suomalaista.
Uskonnosta ja maasta riippumatta vastaus oli sama: Jumala on henkiolento, jolla on tietoa, tahtoa ja tavoitteita.
”Jumala on kuin ihmisen psyyke, mutta ilman biologista kehoa.”

Lindemanille Jumalaan uskominen lukeutuu arjen uskomuksiin. Hän tietää, miten uskontotutkijat selittävät Jumalaan uskomisen.

”Ihmislajille on evoluution aikana kehittynyt erityinen kyky tunnistaa ihmisen kaltaisia toimijoita: muuten voisi pitää esimerkiksi puita vihollisina. Tämä taipumus on johtanut siihen, että ihmisen kaltaisia toimijoita nähdään herkästi sielläkin, missä niitä ei ole.”
Lindemanin mukaan tiede ei ole löytänyt mitään tarvetta Jumalaan uskomiselle. Uskolla ei siis saa elämäänsä asioita, joita ei mistään muualta saisi.
Kun Lindemanilta kysytään eikö usko esim. lohduta, hän vastaa: ”Ihan varmasti, mutta se ei ole uskontoja maailmanlaajuisesti ylläpitävä voima. Lohtua saa myös ystäviltä, terapiasta tai vaikka taiteesta.”

Jumalaan uskovista tiedetään, että heillä on muihin verrattuna konservatiivisemmat, perinteisiin nojaavat arvot.

”Puhutaan kristillisistä arvoista, mutta sellaisia ei oikeastaan ole olemassa. Kristillisinä arvoina pidetyt oikeudenmukaisuus, lähimmäisenrakkaus, luonnon kunnioittaminen ja tasa-arvo ovat kansainvälisten tutkimusten mukaan yhtä lailla ateistienkin arvoja.”

 

                                    Kun viimeinenkin vapiseva
                                                viluinen lehti
                                  pudonnut lokakuun kämmeneltä

kahisemasta

                                         maisemaa peittämästä
                                               
                                                 miten hiljaista
                                                 valoistunutta
                                                    avaraa.

Pilvissä kudotaan jo kuuraharsoja 

ja ennen pitkää marraskuu-kaaso

levittää hohtavan hunnun kaiken yli

Jäätyvät aallot 

hääkelloina heläjää.
                  - Maaria Leinonen -

Jouluinen ARVONTA ja marraskuun kuvia!

Aloitetaan arvonnalla. Arvontapalkintona on Köykän tilapuodin lahjoittama tonttu (65 cm), Forsmanin pari teepussia, sydämiä ja noista sukista voittaja saa valita mieleisensä yhdet sukat. Kaikki ovat Nalle langasta neulottuja, oikeassa laidassa olevat kuviosukat ovat Nalle Aloeveraa, keskellä Nalle Kukkaketo ja vasemmalla Nalle Taikaa.  Sukat ovat kokoa 39-40. Pakettiin tulee mukaan jotain pientä yllätystä ja jos osanottajia on runsaasti, niin näin joulun alla arvotaan lohdutuspalkinto.

Säännöt ovat seuraavat:

1. Yhden arvan saa kommentoimalla tätä postausta. Lukijaksi ei ole pakko
    liittyä.

2. Toisen arvan saa, jos linkittää yllä olevan kuvan arvonnasta omaan blogiinsa.
    Olen itse löytänyt monta mielenkiintoista blogia arvontalinkitysten kautta.

Arvontaan voi osallistua lauantaihin 07.12.2013 klo 24.00 saakka.

Tervetuloa kaikki mukaan :)!

****************************************************************

Viime yönä täällä satoi lunta sen verran, että oli aamulla valkea. Päivän aikana osa suli jo pois mutta yöllä pakastunee sen verran, että ainakin tien pinnat ovat liukkaat aamusta.

Eilen oli rapsakka pikku pakkanen ja lenkillä räpsin marraskuun kuvia lepoon valmistuvasta luonnosta.

Kun viimeinenkin vapiseva

viluinen lehti

pudonnut lokakuun kämmeneltä

kahisemasta

maisemaa peittämästä

miten hiljaista

valoistunutta

avaraa.

Pilvissä kudotaan jo kuuraharsoja 

ja ennen pitkää marraskuu-kaaso

levittää hohtavan hunnun kaiken yli

Jäätyvät aallot 

hääkelloina heläjää

Maaria Leinonen

 

 

ELÄMÄNI SIRKUS JA 10 ASIAA, JOTKA TUOVAT MIELIHYVÄÄ

Veljeni 50-vuotispäivillä laulan alla olevan laulun

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
jolla on aikaa ja tilaa unelmille
ja mielen vapaus ja mielen vapaus

On vapautta kuunnella metsän huminoita
kun aamuinen aurinko kuultaa kallioita
ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä

On vapautta valvoa kesäisiä öitä
ja katsella hiljaisen haavan värinöitä
ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä

On vapautta istua iltaa yksinänsä
ja tuntea, tutkia omaa sisintänsä
ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä

On vapautta vaistota viesti suuremmasta
ja olla kuin kaikua aina jatkuvasta
ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä

                                       (Veksi Salmi)


Irwinin laulamana youtubessa

Poikani enonsa kanssa

Vastailen nyt Aili mummolta saamaani blogihaasteeseen, mitkä kymmenen asiaa elämässäni tuottavat mielihyvää. 


1. Oma koti, mieheni isänsä kanssa rakentama, v.-81, peruskorjattu, muuteltu tiloja toimivammiksi ja jälleen suunnitteilla lisää asuintilaa autotalliosasta. Tuttu ympäristö ja tavarat luovat turvallisuutta elämään.


2. Oma rakas poika, isänsä näköinen, luonteinen, rauhallinen, auttavainen ja työteliäs. 


3. Suomen luonto ja sen vaihtuvat vuodenajat aina yhtä sykähdyttävää. Kevät ja syksy ovat parasta. Keväällä lumien sulaminen, purojen lirinä, muuttolintujen paluu, uuden kasvun ja elämän alku. Syksyllä luonto valmistuu lepoon.


Jääsilta

 Löysit sillan talven yli,

hauraan jääköynnössillan.

Astu hiljaa, hiljaa.

Hopealehtimetsään

on kiirinyt ohut risahdus,

sillan salainen murtuma.

Tulit murheenraskain askelin,

itkun painoa kantain.

Ei niin, ei ei niin.

Astu hiljaa, hiljaa,

voit päästä yli.

Kovin kotkansilmin,

sydämin kyynelettömin, kevein

tähyä aamujen taakse

auringon tuhatsoutulaivaa,

kun se nousee talven virtaa

sytyttäen sillan, rannat

ihanaan paloon.

- Katri Vala -

4. Kuoleman, surun ja kaipauksen hyväksyminen osaksi elämääni. Läheinen elää muistoissani mukana mutta ei hallitsevasti. Elämänilon löytyminen.


Vaikeudet ovat auttaneet minua

ymmärtämään, kuinka loputtoman rikasta

ja kaunista elämä kaikissa muodoissaan on

ja miten tyhjänpäiväisiä ihmisten

huolenaiheet niin usein ovat.

- Isak Dinesen -

5. Löytänyt oman itsensä monien vaikeuksien kautta - tämä on minunlaiseni elämä, on aivan sama mitä muut siitä ajattelevat. Uskallus ilmaista omat mielipiteet olkoonkin, etteivät ne jotakuta miellytä.

MAANTIELAULU (osia)

Tänä hetkenä olen vapaa ajan ja

paikan kahleista,

menen minne haluan, olen itse oma

ehdoton ja täydellinen jumalani,

kuunnellen kaikkea, mietiskellen näkemääni,

pysähtyen, tutkien ja tarkastellen,

varovasti mutta varmasti riisun itseni kahleista,

jotka minua sitovat.

--------------

minä vahvistan itseäni ja teitä kulkiessani,

ripottelen itseäni kaikkialle missä on ihmisiä,

jaan uusia iloja ja uusia suruja,

ja kuka minut kieltää, hänestä en välitä,

mutta kuka minut hyväksyy, hänet olen

siunaava ja hän on siunaava minut.

- Walt Whitman -
-------------------------------------------------------
Aina
    aina
olen pelännyt hyviä ihmisiä.
Sitä oikeassaolemisen varmuutta
joka tekee kovaksi.
  Armottomaksi.
Etsivät, kyselevät
veljeni ja sisareni,
erehtyväiset
   eksyläiset,
samaa sukua olemme
turvassa toistemme lähellä:
ei haavaisin sormin
voi poimia kiviä
toisten kivittämiseksi.
- Maaria Leinonen -

6. Terveys, ei mitään suurempia ongelmia.


7. Liikuntaa mahdollisimman paljon, kävellen, metsälenkkejä, pyöräilyä, hyötyliikuntaa puutarhassa kesällä ja talvella lumitöitä


8. Miesystävä/etäsuhde ja pienet matkat/mökkilomat hänen kanssaan.

On hävinneet pelloilta kivet ja sarkaojat,

niiden reunoilta talventörröttäjät ja

heinävanat.

On hävinneet riihet, puintipaikat ja

ruumenkasat,  heinäladot ja niiden edestä

roskaheinien siemenriput.

On hävinnyt hangella piipertävä ja parvina

pyrähtelevä vähäpätöinen peltopyy.

On jäänyt vain pellonreunoja kiertävät,

valkeat muovilla käärityt munat.

                    (rakkaani kirjoittama runo)

9. Muutama naisystävä, hyvät välit naapureiden kanssa


10. Harrastukset ja että voi ilahduttaa itseään ostamalla jotakin kaunista, lahjojen antaminen


"On aika puhua ja aika olla vaiti. Sydämen hiljaisuus on se, mitä tämä aika eniten kaipaa. Onnellinen on se ihminen, jolla on kosketus siihen. Sanattomuuden jälkeen sanatkin löytävät uudelleen voimansa, kun ne ovat puhdistautuneet hiljaisuuden syvässä ja rauhallisessa virrassa". (Martti Lindqvist)


Jaan tämän haasteen eteenpäin ulleriinalle, maximexille, Nenuselle, Annelille ja Tuulalle.