maanantai 19. elokuuta 2019

Autoja, romppeita, Juhani Ahon museo ja sotamuistoja


Katsellaan nyt ensiksi näitä vanhoja autoja, joita oli noin 70 kpl kerääntynyt Iisalmen Koljonvirralle Terva-ajoihin rompepäivien yhteyteen lauantaina 10.8.
Vanhoissa autoissa on vaan sitä jotakin: nostalgiaa, muotoilun eleganssia ja dynaamista voimaa ainakin ulkoapäin katsottuna. Etsimällä etsin virtaviivaista Wartburg De Luxe merkkiä, koska se oli meidän perheen ensimmäinen oma auto, vuosi oli ehkä 1962 tai -63, kun se hankittiin. Kaksitahtisena se kärytti, prätkätti tyhjäkäynnillä ja öljy-bensiiniseoksen kanssa oli omat ongelmansa. Autossa oli myös suppea kierroslukualue, ohjaus oli melko raskas eikä lämmitys ollut kovinkaan tehokas. Autosta ei ole jäänyt kotialbumiin yhtään kuvaa mutta se oli kaksivärinen kuten kuvan auto. Lapselle on jäänyt mieleen, miten auto piti todella kovaa ääntä pihassa käynnistettäessä varsinkin pakkasella. Warre oli edullinen itäauto kuten myös Trabant, Moskvist, Polski-Fiat, Popeda ja Volga. Museoajoneuvoharrastus on yhä kasvanut Suomessa. Rekisterissä on liki 50.000 autoa. Joukkoon mahtuu niin autoja, moottoripyöriä, mopoja kuin moottorikelkkojakin. Museorekisteriin hyväksytään vähintään 30 vuoden ikäiset, rakenteeltaan ja ulkoasultaan alkuperäisinä säilytetyt tai sellaisiksi entisöidyt ajoneuvot.
 Tyylikästä muotoilua ja ajan patinaa on hellyttävässä lasten autossakin
Tyylikkäät opastetaulut kertovat nykypäivän kulkijalle alueen verisestä historiasta. Alla kuvia museosta ja historiapolun varrelta.
       Sandels, hän Partalass' istuvi vaan
suurustaan huoleti syö.
"Nyt käydään Virralla taistelemaan,
heti kello kun yksi lyö. -
Olen tänne teitä ma käskettänyt. -
Hyvä pastori, lohtapa nyt!"






Mihail Dolgoruki syntyi Pietarissa vuonna 1780. Hän kuului Moskovan perustajasukuun ja keisarin läheisiin ystäviin. Dolgoruki oli sotinut useilla Euroopan sotarintamilla ennen Suomen sotaa. Hän oli mukana myös Aleksanteri I ja Napoleonin kohtaamisessa Tilsitissä 1807. Napoleonia vihaava Dolgoruki joutui väistymään keisarin viereltä, ja vuonna 1808 hänet lähetettiin "periferiaan" Karjalan eli Sortavalan osaston päälliköksi.

Dolgorukia pidettiin taitavana ja rohkeana sotilaana. Muutoin hänet on kuvattu itsevarmaksi ja komeaksi herrasmieheksi, joka sodankin keskellä piti kiinni sivistyneistä tavoista. Toisin väittää kuitenkin tarina, jota on kerrottu Iisalmen seudulla: "Tietäjänainen ennusti ruhtinas Dolgorukille kädestä, ja kertoi, että ruhtinas kaatuu seuraavassa taistelussa. Tuolloin ruhtinas käski naista ennustamaan, millainen varsa eräälle ruhtinaan tammoista tulisi. Nainen vastasi: valkoinen. Dolgoruki käski teurastaa hevosen, ja löysi valkoisen varsan. Tästä vimmastuneena ruhtinas käski puhkaista tietäjänaisen silmät." Kansantarinat ovat usein liioiteltuja, eikä niitä voida pitää ehdottoman totuudenmukaisina, mutta jokin ne kertovat omasta ajastaan.

Ruhtinas Dolgoruki sai surmansa Koljonvirralla 27.10.1808 ratsastaessaan keskellä taistelua. Hänen ruumiinsa palsamoitiin Iisalmessa, minkä jälkeen hänet kuljetettiin Pietariin ja haudattiin Nevskin luostariin. Dolgorukin kuolemaan liittyy erilaisia uskomuksia. Kansantarinan mukaan Dolgoruki kääntyi taistelussa ratkaisevalla hetkellä kohti tieltä lähestyvää sotakuriiria, toivoen kuriirilla olevan vastaus kosintakirjeeseen mukanaan, ja tuolloin vinhasti pyörivä vitjakuula surmasi ruhtinaan. Dolgorukin valkoinen ratsu laukkasi satula tyhjänä vieden suruviestiä pappilaan. Toisen tarinan mukaan vitjakuula olisi katkaissut Dolgorukin kahtia, ja valkoinen hevonen olisi vauhkoontuneena paennut toinen puolikas ruhtinasta mukanaan.
(Koljonvirta.fi/tarinat)

6 kommenttia:

  1. Mä olen myös joskus käynyt vanhojen autojen näyttelyssä, mä sit ihailen noita pelejä, niissä on todellakin nostalgiaa, sitä kun itsekkin on elänyt niitä aikoja jolloin, nyt vanhoja autoja oli liikenteessä, meillä asuu naapuri joka ajaa vieläkin pikku fiitilla, ja paketti wolskilla.Kesä on hienoa aikaa käydä kaikkee katselemassa.

    VastaaPoista
  2. Ei päästy tänä kesänä tuohon tapahtumaan käymään. Perinteisesti ollaan käyty ihastelemassa autoja ja tekemässä löytöjä. Hienoja kuvia olet ottanut upeista autoista! Kiitos mielenkiintoisesta blogipäivityksestä!

    VastaaPoista
  3. Tuttuja muistoja maisemista ja kakkoskuvassa oleva auto oli isälläni kun Olin ehkä 10 vuotias eli siitä jo yli 50 vuotta.. täällä Ruotsin puolella on paljon Näitä auto tapahtumia ja erittäinkin naisten "autoralli" jossa heillä myös ajan mukaiset asusteet on aivan upeaa.. kumpa pääsisin mukaan..

    VastaaPoista
  4. Jopas oli komiaa autokantaa, kyllä ne vaan oli ennen tyylikkäitä.
    Ja olipa kiva käväistä J.Ahon museossa näin kuvien välityksellä.

    VastaaPoista
  5. Vanhat autot ovat kyllä todella upeita ♥️

    VastaaPoista

Kiitos jokaisesta kommentista. Olen hyvin iloinen niistä ja jokainen on tärkeä niin lyhyt kuin pitkäkin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...