lauantai 10. lokakuuta 2020

Aamulenkkikuvia 28.09.2020, kirjoja ja ruokaa



















Hirviniemessä on käytävä ainakin kerran tai kaksi kesässä. Nyt ennätin käymään vasta syyskuussa mutta olipa lämmintä jo aamupäivällä ja kävelin koko hiekkarannan Rauniosalmen nuotiopaikalta Repohäikkään. Polku sukeltaa välillä metsikköön mutta on helppokulkuinen. Parkkipaikka ei ole suuri ja en aivan yksin saanut olla. Kalastajaukkelit olivat jo tulilla makkaranpaistossa. Naiset olivat lähteneet karpaloita etsimään Nenälammen rannoilta ja miehet olivat jääneet nuotiolle istuskelemaan. Minä en nyt kaivannut juttuseuraa vaan halusin mennä itsekseni, pysähdellä, katsella ja kuvailla. Eläkeläismiehet olivat uteliaita ja toinen lähti minua seuraamaan, että kukas nainen se tänne tulee yksin samoilemaan. No onneksi olin jo paluumatkalla ja en halunnut olla epäkohtelias, joten pitihän sitä pikkuisen porista. 

Koetin kävellä rennosti ja heilutella hartioita ja tein samalla venytysliikkeitä puun kylkeä vasten, aamujumppaa kipeytyneille lihaksille ja nivelille. Olin edellisen viikon trimmeröinyt kolmena päivänä noin kolme tuntia kerrallaan pihan tien- ja ojanvarsia. Ryobi akkutrimmeri on kevyt ja helppo käyttää mutta yksi akkulataus ei kestä kovin pitkään. Lauantaina 26.9. jauhoimme noin 12 kg satsin hirvijauhelihaa (seassa myös sikaa) ja siihen noin 1,5 kg keitettyjä porkkanoita ja sekaan muut lihapullataikina-ainekset. Näin isoon satsiin saa laittaa pari pussia maustekorppujauhoja, munia ehkä 15 kpl, sipulikeittopusseja 3-4 ja pippuria myllystä, suolaa ja nesteenä ruokakermaa ja vettä. Onneksi oli kaksi mieskokkia, joista vanhemmalla on ns. käsituntuma hommaan. Minä pääsin aika vähällä 😉 Annoksesta paistoimme pullia ja pihvejä. Kohtahan pakkaseen alkaa tulla uutta hirvenlihaa, kun metsästys alkoi tänään 10.10.




Kirjojakin olen lukenut yön myöhäisinä tunteina. Edward St Aubynin Loistava menneisyys jäi kesken, kun en enää jaksanut lukea sivukaupalla Patrickin huumehörhöilyistä. Ehkä palaan kirjaan joskus. Suon villi laulu kirja oli saanut ylistystä ja ollut massiivinen menestys ympäri maailmaa. 'Rämetyttö' Kyan tarina on liikuttava ja luonnon kuvaukset ovat upeita. Kirjaan on mahdutettu myös romantiikkaa ja dekkariaineksia, kun suolta löytyy kylän kultapojan ruumis. Helppolukuinen romaani, kertomus myös siitä, miten yksinäisyys ja yhteiskunnasta erakoituminen vaikuttaa ihmiseen. Enemmän pidin Gail Honeymanin kirjasta Eleanorille kuuluu ihan hyvää. Eleanor on yksinäinen ja hieman outo. Taustalta paljastuu kodissa tapahtunut tragedia, joka paljastuu vasta kirjan viime lehdillä. Psykologisesti taitava kirja. 

Jari Sarasvuon Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä kirjan luin äskettäin. "Karkumatka kadotuksesta. Rohkea, avoin ja opettavainen kertomus yrittäjäpojasta, joka halusi voittaa kohtalonsa. Niin käy harvoin mutta Jari Sarasvuo tahtoi olla poikkeus. Sarasvuon neljännesvuosisadan mittainen julkinen elämä on ohjautunut välähdyksistä pimeässä. Ne kuljettivat hänet yritysmaailman uranuurtajaksi, menestyjäksi, kymmenien tuhansien suomalaisten koskettajaksi ja uskomattomien diilien tekijäksi mutta myös julkisen kiistelyn keskipisteeksi. Pimeistä välähdyksistä puolestaan seurasi kriisejä ja kadotustiloja kuin liukuhihnalta. Kohtalo vaihtoi monta kertaa raidetta. 

Paljon sattuu, tapahtuu ja saa, kun ei ymmärrä suojautua omalta järkeilyltään. Lopulta yrittäjäpoika havahtui elämäntehtävänsä raunioiden keskeltä uuteen päivään, uuteen kohtaloon. Näin kirjasta tuli kertomus ansaitsemisesta, ahneudesta ja anteeksiannosta. Hyvä lukija, kerron sinulle harvinaisen, hämmentävän ja kukaties hyödyllisen tarinan." (lainaus kirjan takakansi, Otava 2015).

Olen samaan aikaan kuunnellut Jarin podcasteja Yle Areenasta. Jarilla on suuri ego ja paljon tietoa asioista, joita hän tikkaa kuulijalle kuin tilkkutäkkiä. Hengästyttävää tekstiä puolitoista tuntia ilman taukomusiikkia. Kyllä mies on harvinaislaatuinen persoona pienessä Suomessa. Hurmiohenkinen puhuja lähes pelottava sellainen.  "Sarasvuo on se mies, josta jokaisella tuntuu olevan mielipide. Hän herättää tunteita, hän kiinnostaa laajasti. Toiset rakastavat, toiset oudoksuvat. Joku nimittää värikästä ja sanavalmista elämänfilosofoijaa neroksi, joku toinen taas röyhkeäksi pyrkyriksi. Ei tässä toki mitään ihmeellistä ole, sillä niin monet muutkin vahvatahtoiset persoonat jakavat mielipiteitä." (Iltalehti)

Elämme jo lokakuuta. Syyskuu oli normaalia lämpimämpi, ainakin viisi astetta. Mutta puiden on luovuttava lehdistään, vaahteran oksat taipuvat raskaina maahan. Auringonkukat painavat päänsä kuin nöyrät vanhukset. Sammal metsässä hyllyy märkänä ja kohta pakkanen rapsauttaa sille kuuramaton ja se kangistuu. Katsellaan vielä rantoja ja ihaillaan syksyn ruskaa ja kuten vanha kansa sanoi sadonkorjuun loppuessa "nyt joutaa vaikka uuninpankolle makoilemaan." Talvi voi tulla.

Puu hulmuaa lintuja, lepattava aurinko jokaisen siivillä;
      on syksy, veri tai viini juovittaa rinnat, maa hehkuu
      pudonnutta sulkaa. Sinua keltainen lintu minä tavoitan
      ja minua sinä pakenet minun lihani nokassasi.
Yö aukeaa maan levyiseksi, minä menen yön taloon; minä
      lähetän haukan ja ketun kintereillesi, minä rakastan
      sinua; kun sinusta lauletaan minä vaikenen;
aamulla ovi suljetaan, minä sisällä sinun laulusi
      ulkopuolella, valo rummuttaa seiniä; kun minä saan
      oven auki ei sinua ole, tuhat aurinkoa irti oksilla; talvi
      tulee.
                                   - Pertti Nieminen: Viini kypsyy punaiseksi 
                                     (Päivät kuin nuolet, 1961)
Hyvää viikonloppua juuri sinulle. Ja hei, uusi bloggerhan toimii nyt! 
Ps. Huomasin kuitenkin, että tämä videon kuva on blogitekstini ensimmäisenä kuvana lukijaluettelossa. Otsikkona aamulenkkikuvia ja siinä makaa mies rähmällään maassa. Neuvokaa, miten saan eka kuvan otsikon alle?
Lisään loppuun psykedeelistä musaa Sir Elwoodin Hiljaiset värit -yhtyeeltä vuodelta 1993. 

20 kommenttia:

  1. Kauniit aamukävelyreitit sinulla!

    On muuten jännä tuo asetelma, että yksinäinen nainen metsässä (tai suolla) on kumma tapaus. Tunne itse joskus silmät selässäni. Ja kauhukseni olen kerran huomannut kummastelevani hieman toista maastossa vastaan tullutta yksin kulkevaa naista. Niinkuin siinä olisi mitään kummaa. Niinhän minäkin kuljen :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kauniit maisemat mutta ei ihan kotiovelta pääse lenkille, noin 20 km matkaa parkkiin. Tuollaisiin maisemiin mennään yleensä rauhoittumaan ei pälpättämään. Huomasin kyllä silmät selässäni niin kauan kuin minut näkivät ja varmaan pitivät hörhönä puiden halailijana, että piti lähteä perään. Korona aikaan luonnossa on enemmän väkeä ja moni löytää paikoille, missä on ennen ollut hiljaista.

      Poista
  2. Aika monessa blgissa on syyskuvia, toinen toistaan kauniimpia, viimeinenkin puun lehti kun tippuu, puut ja kasvit käy talvi unille.
    Kirjoja tykkään myös lukea, mutta sukkaa en osaa tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin tässä, että mieheni kuolemasta on pian 14 vuotta ja silloin meillä oli yksi Nokian kännykkä käytössä ja ensimmäinen pienen pieni digikamera. Nyt kuvataan jo usein pelkällä kännykällä, jollei halua hyviä zoomikuvia, joita vielä ei tällä saa. Mitähän meillä on kymmenen vuoden päästä! Sukat osaan kutoa mutta en oikeastaan muuta.

      Poista
  3. Kauniit lenkkeily maisemat.
    Noissa maisemissa riittää hiljaisuus...lenkkikaveriksi:)
    Ison hirvenjauheliha-urakan olette tehneet:),mukava ottaa pakkasesta nopeaa ruokaa:)
    Kirja kohdasta jäi korvantaakse Rämetyttö.joskus vois taas alkaa ottaa itselleen lukuhetkiä..omaa rauhaa.
    Totta ,tuo Sarasvuoherättää puolesta ja vastaan : minusta suorasanainen ja viisasmies....rohkea....periksiantamaton:)"hyvät ,erittäin hyvät puhe-lahjat ":)))
    Kaunis ihanan tuuhea kori ,jossa kuusta/katajaa:),laitako kausivalon ,koriin;) ..?
    Sukkia ,,,kauniita,Raidallisia ,lämpöisiä ..niitä palelevat jalat tarvitsee....talvi tulee....
    Mukavia syyspäiviä ,Sinulle Beate56 !🧡💚🍂🍁
    "pysytään terveenä"😷

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Teit meistä kauniin, teit meistä
      Kauniimpaa kuin muut
      Teit unelmaa, teit parempaa..."
      laulaa Apulanta-yhtye. Ainakin vimmaisesti nämä elämäntaitovalmentajat yrittävät tehdä meistä parempia. Ajattelen, että oikeastaan he enemmän terapoivat itseään kuin muita.
      Lukeminen on vastapainoa kesän touhuamiselle samoin kuin sukkien kutominen.
      Kiitos Liisa, samoin sinulle hyvää syksyn jatkoa. Minä ostin eilen ensimmäisen kasvomaskilaatikon (vain 10 kpl).

      Poista
  4. Ihastelen luontokuviasi ja kirjavalintojasi. Eeva Kilpi on yksi suosikeistani. Olen palannut hänen tekstiensä ääreen kuuntelemalla niitä BookBeatista Eija Ahvon lukemana. Suosittelen!
    Jari Sarasvuo on mielenkiintoinen persoona. En ole oikein saanut luotua selvää kuvaa hänestä. Älykkö, nero, pyrkyri, turhake. Näitä kaikkia kuulee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Äänikirjoja pitäisi opetella kuuntelemaan, e-kirjoja olen ladannut mutta jotenkin se paperille painettu vielä on paras minulle.
      Minulla oli kirjahyllyssä tuo Jarin kirja ostettuna mutta en ollut sitä vielä lukenut. Nyt kun hänen vaimonsa Virpi vilahtelee telkussa tanssimassa ja tykkäsin hänen persoonastaan (Jarin vastakohta?) niin luin tuon kirjan ja jäin muistelemaan Jarin tv-esiintymisiä 90-luvulla. Pojalla oli jo silloin täysi höyry päällä.

      Pikku Jarille sanoisin, että hellitä jo, sinustahan tuli jotakin enemmän kuin monesta muusta meistä, maallista mammonaakin on jäänyt taskuun, kirkossakin olet saarnannut ja elokuvakin sinusta on tehty. Olisiko mies jo jotakin oppinut elämästä ja rauhoittunut hieman, öykkärimäisyys ja röyhkeys vähentynyt. Trainers House Oyj yrityksenä on ihan jees, kun siellä on erilaisia persoonia töissä. Puhetyyli on kyllä edelleen sama ja ajatukset poukkoilevia. Jaksaa kuunnella pieninä annoksina.

      Meistä ihmisistä enemmistö on kuitenkin keskitasoa tai hyviä niin työ- kuin elämäntaidoissa, huippuja ja hyvin huonoja on vähän. Se huippudiili osuu siin harvan kohdalle kaikista konsulttien opeista ja saarnoista huolimatta. Huipulla aina tuulee mutta alavalla maalla on turvallisempaa elää.

      Poista
    2. Viisaita ajatuksia - enemmistö ihmisistä on ns. taviksia ja keskitasoa monin tavoin ja monesti se tavallisen tasainen elämä on kaikkein parasta.

      Poista
  5. Kaunis syksyinen kuvakavalkadi. Jäin miettimään yksinäisen naisen tallustelua metsäpoluilla, en tiedä, ehkä se on kummallista. Itse olen liikkunut luonnossa yksin niin kauan, että en osaa enää ajatella asiaa kummallisena. Toki vastaani on joskus tullut kummastelijoita, mutta ei mitään sen vaarallisempaa. Onneksi meitä yksin liikkuvia naisia on ollut aina ja ainakin blogeissa olen, onneksi, kohdannut useita meitä kummajaisia...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pitsit sekaisin. Päivälenkit teen minäkin yksin. Mieskaveri lähtee sitten mukaan , kun lähdetään ns. retkelle. Täällä ei ehkä lenkkipoluilla liikuskele hörhöjä mutta asuinpaikkakuntani pääsi kyllä uutisotsikoihin tänä vuonna, kun täällä tapahtui useita tuhopolttoja ja lopulta henkirikos, jota nyt murhana tutkitaan. Viime talvena kyllä pelotti ja pidin jopa yövaloja päällä. Onneksi naapurissa on koira, joka haukkuu, jos vieraita liikkuu lähistöllä.

      Poista
  6. Hyvä otsikko, ruoka ja kirjat ovat kyllä melkein yhtä tärkeää. Lenkkeilykin on, vaikka mulle on täysin vierasta kulkea monia kilometrejä lenkkipaikalle. En pääse mitenkään niin kauas. Pakko tyytyä lähemmäs.
    Yksin on kuljettava, kulkipa missä tahansa, silloin saa mennä siitä mistä milloinkin haluaa kääntyä.
    Jari Sarasvuon kirja Sisäinen sankari "herätti" minut silloin 90-luvun lopulla johonkin uuteen aikaan. Kirjoitin siitä itsellekin pitkät muistiinpanot. NYT en tiedä missä ne on, alkais olla taas tarpeen.
    Vähän vielä epäilen tuota talven tuloa. Saa nähä millanen nyt on. Täällä eka talvi oli hyvin luminen ja viime talvi taas vähän luminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilie. Tavallisesti minäkin lenkkeilen näissä omankodin tai etäkodin maisemissa. Tuonne Hirviniemeen voisi ajella polkupyörälläkin mutta sitten pitäisi jo ottaa kahvit ja eväät mukaan.
      Kirjoitin tuonne Jari Sarasvuosta Erikoisten Asiantuntijoiden vastaukseen. Trainers Househan kävi konkurssin partaalla mutta pääsi yrityssaneeraukseen ja jatkaa nyt pienemmillä resursseilla. Jari taitaa olla nykyisin markkinointijohtaja ja perustanut taas uuden verkkovalmennusyhtiön Stronghold.

      Poista
  7. Valtava määrä lihapullataikinaa! Siinä pitääkin miettiä ihan tosissaan, miten sen maustaa.
    Täällä on tänään aika harmaa päivä, eikä huvita sienimetsäänkään lähteä näin yhtenä ainoana vapaapäivänä.
    Mukavaa maanantaipäivää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu niin pitää miettiä maustamista ja arvaa onnistuisiko minulta :). Täälläkin sataa ja taidanpa pysytellä sisähommissa. Nauti vapaapäivästä Sartsa.

      Poista
  8. Mikäpä parempaa, kuin hyvän ruuan päälle kirja käteen ja mukavaan asentoon lukemaan. Tietysti jo sitä ennen olet kiertänyt noissa upeissa maisemissa lenkkisi ihaillen syysvärejä ja maisemaa ja napsien kuvia.
    Monenmoinen puuhastelu on tärkeää, on se sitten lihapullien vääntämistä tai sukankutomista. Mikään gourmet kokki minä en ole, mutta sukkia kudon ja myös muuta, kun sille päälle osun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina syksyllä on sama homma. Vanhemmat hirvenlihat pitää saada jollakin konstilla syötyä. Eilen tein kolmen litran padan täyteen hirvipaistia, jota oli noin 2 kg. Se onnistuu minultakin. Pitäisi terästyä tämän blogin kanssa eikä vasta monta viikkoa jälkikäteen siirtää tänne kuvia. Pelkäsin uutta bloggeria ja kas vain, jotakin oli tapahtunut, se toimi kakistelematta. En sitä vanhaa pohjaa enää löytänytkään.
      Hyvää syksyn jatkoa sinne Koillismaalle.

      Poista
  9. Hui mitä satseja laitatkaan ruokaa kerralla! Kuin laitoskeittiössä. Mikä kokki oletkaan!

    Uusi blogger otti minullakin kerran lukijalistoille kuvan tekstin lopusta eikä alusta ja sitä ennen pariin kirjoitukseen ei mitään kuvaa - sitä kuvan pois jättämistä valittivat toisetkin bloggaajat. Nyt on jo näkynyt se alkukuva.
    Sen olen myös huomannut, että kirjoitus näkyy toisten lukijalistoilla viiveellä. Minulla on ollut tapana mennä johonkin blogiin katsomaan, miltä oma tuotokseni näyttää, ennen tämän tarkistuksen saattoi tehdä jo muutaman minuutin päästä, nyt menee muutamia tunteja.

    VastaaPoista
  10. Saman huomasin minäkin, että viiveellä näkyvät. Minäkin nyt oikein kyttäsin, että onko eka kuva edes näkyvillä ja EI vaan viimeisen videon kuva, joka nyt ei sovi ainakaan otsikkoon. No taidanpa antaa olla.
    Niin on kuin laitoskeittiössä meillä joka syksy. Ihmeen nopeasti ne valmiit pullat ja pihvit syödään. Usein napsitaan iltapalana leivän päällä. Tietenkin myös lämpimänä ruokana perunoiden tai muusin kera. Nyt onnistui tosi hyvin. Kirjoitin muistiin aineet. Mieskaveri on tottunut isoja satseja laittamaan hirvipeijaisiin. Nyt niitäkään ei voi koronan takia pitää sisätiloissa. Ulkona kai onnistuisi joku soppatykkitarjoilu mutta paljon käy vanhempia ja huonojalkaisia ja marraskuussa voi olla jo pakkanen tai joulukuun alussa. Metsästysmajalla on ollut hyvät puitteet järjestää ruokailu noin 150-200 hengelle. Miesväki toiminut kokkeina ja kattanut pöydät ja jakanut annokset. Leipää ja mehua ollut ja päälle pullakahvit.

    VastaaPoista

Kiitos jokaisesta kommentista. Olen hyvin iloinen niistä ja jokainen on tärkeä niin lyhyt kuin pitkäkin. Jos et ole bloggerissa, voit kommentoida myös anonyyminä, kun valitset sen kommentointi palkista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...