Veijo Rönkkösen patsaspuisto Parikkalassa - Itärajan matka osa 1

Ihmeellinen, sykähdyttävä, villi, outo, ainutlaatuinen koko maailmassa, mystinen, inhimillisten tunteiden koko kirjo! Maaginen puutarha, jossa kaikkein myrskyisimmät kuvat ovat rinnakkain patsaiden kanssa, jotka huokuvat lempeyttä, keveyttä, onnellisuutta, lapsuuden viattomuutta.
Suomen tunnetuimman ja merkittävimmän Ite-taiteilija Veijo Rönkkösen Patsaspuisto muodostuu 560 betonipatsaasta ja lajirunsaasta puutarhasta. Puisto on taiteellisesti korkeatasoinen ja yksi erikoisimmista fantasiapuutarhoista koko maailmassa.
Kosketti minua syvästi ja vietimme paikassa varmaan yli kolme tuntia. Ostin Mystinen Puutarha -kirjan, kuuntelimme ja katselimme tarinoita Veijon elämästä Paratiisin puutarhuri -näyttelyssä puiston autotalli/varasto -rakennuksessa, samassa paikassa jossa Veijo työsti lähinnä patsaidensa päitä. Jannen upea yhdeksi kesäksi tarkoitettu kokonaistaideteos on yleisön pyynnöstä jätetty toistaiseksi pysyväksi näyttelyksi. Mukana on lisäksi Veli Granön videoteos jossa Veijo Rönkkösen tunteneet muistelevat taiteilijaa ja hänen elämäänsä. Mies kuvasi meille elämänsä patsaiden kautta, eli elämänsä loppujen lopuksi rakkauden ympäröimänä. Paratiisin puutarhuri, paperityömies Veijo jätti jälkeensä taide-elämyksen vailla vertaa!

 

Omat kuvani ovat huonoja, koska aurinko paistoi ja muutenkaan en pystynyt keskittymään tarpeeksi kuvaamiseen, koska kävijöitä oli paikalla runsaasti. Puistossa on penkkejä ja osan aikaa vain istuin ja sulattelin kaikkea näkemääni. Minkä valtavan työn Rönkkönen on tehnyt 45 vuoden aikana ja kaiken leipätyönsä ohella! Millainen määrä betonia onkaan patsaisiin kulunut! Kaiken uurastuksen hän on tehnyt omaksi ilokseen eikä ole perinyt eläissään pääsymaksua puistossa kävijöiltä. Veijo ei ollut pelkästään patsaiden tekijä vaan myös puutarhuri. Kasveja arvioidaan olevan yli 500 lajiketta, osa istutettuja ja paljon luonnonvaraisia. Veijo oli valanut kulkuväylille betonilaattoja, joissa oli jokaisessa hänen jalan- tai kädenjälkensä osoittamassa toivotun kulkusuunnan.

 

Veijo oli myös kiinnostunut valokuvaamisesta ja vuosina 1993-95 otti satoja kaksoisvalotuskuvia tavallisella filmikameralla. Rönkkösen siluetin ja puutarhan kukat yhdistävistä kaksoisvalotuskuvista elämänkerran kirjoittaja Veli Gränö on kirjassaan todennut: "Puutarhan tulevat ihailijat voivat kuvia katsellessaan kuvitelle taiteilijan kuolemattoman hengen sulautuneen kukkiin ja leijuvan paikan yllä."

Teokset ovat surrealistisia=ylirealistisia, taiteilija ottaa vapauden kuvata todellisuutta omin keinoin.

Patsaissa on myös paljon eläin- ja kasviaiheisia. Patsaspuiston nettisivuilla voitte tutustua lisää Veijo Rönkkösen elämään ja patsaisiin. Alla olevilla Raamatun ja Lauri Viidan säkeillä sain purettua mielestäni jotain niistä tunteista, mitä koin patsaspuistossa.
 

2:8 1. Moos. 13:10
Herra Jumala istutti puutarhan itään, Eedeniin, ja sinne hän asetti ihmisen, jonka oli tehnyt.Herra Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita katsella ja joiden hedelmät olivat hyviä syödä, ja paratiisin keskelle hän kasvatti elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun.

 

"...Tullut olen luiseen palloon -

toden totta, ihmiskalloon!

 

Jokin ääni selittää:

- Tämä on se sairas pää,

jossa hulluus sikiää.

Liekö syytä muotin vuodon,

seoksen vai valun muodon?

Toistaiseksi jääköön tälleen,

kunnes palaa kauhaan jälleen.-

Jokin oikku, outo ihan,

olemukseen ihmislihan

siittää täällä himon, vihan,

joissa onnen alkuaineet,

surun, ilon vuorolaineet,

muodon saavat nurjan aivan:

riitasoinnun, tunnonvaivan,

joista myrkyt paheen, hyveen

tihkuu joka taimen tyveen...

 

...Olin varjo Suuren Myllärin,

joka syvään, syvään rauhaan

Suuren Aution

valaa takaisin

betonimyllärin -

pienen, pienen kohtalon

sementtikeuhkoin

ja hattureuhkoin."

                          - Ote Lauri Viidan runosta: Betonimylläri -

"...Yhä liikkuu Henki täällä.

Mitä ei voi silmin vajain
nähdä, siitä unta nähkää.
Aina uuden aamun eteen
luojankämmen tuutii tähkää.
Aina sataa tulvaveteen
lastut arkinrakentajain.
Lienet eläin taikka puu,-
kaikin soluin, sydämin
usko, tahdo jotakin,
niin se kerran tapahtuu!

Tuhat kertaa tuhat vuotta
mitään ei voi tehdä suotta."
                          - Ote Lauri Viidan runosta: Luominen -